perjantai 24. tammikuuta 2014

PUKEUTUMIS- JA KÄYTTÄYTYMISSÄÄNTÖJÄ ARABIAAN

Odotan jo kovasti seuraavaa matkaani. Olen lähdössä Arabiemiraatteihin vierailemaan ensin 2,5-vuotiaan kummilapseni ja serkkuni perheen luokse Al Ainiin, jonka jälkeen vietän muutaman päivän yksin Dubaissa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun matkustan yksin kauemmas, mutta jostain syystä yksin naisena arabimaahan matkustaminen herättää minussa ennakkoluuloja ja epäilyksiä. Haluan, että minuun suhtaudutaan tasa-arvoisena ihmisenä, mutta sen sijaan joudun miettimään pukeutumistani ja missä liikun iltaisin.

Olen hakenut tietoa nähtävyyksistä netin kautta ja lueskellut matkaoppaita. Thomas Cook julkaisujen CitySpots Dubai -matkaoppaassa oli erillinen kappale naismatkustajille sekä mielenkiintoinen käyttäytymisetiketti. Alla vapaa käännökseni.



OHJE NAISMATKUSTAJALLE

Älä jätä stereotypioiden tai väärinkäsitysten takia matkustamatta Dubaihin tai Arabiemiraattien muille alueille, jos olet nainen. Maassa säännöt ovat erilaiset, mutta eivät niin erilaiset, että ne estäisivät vierailusi. Noudata muutamia yksinkertaisia vinkkejä niin Emiraattien kokemuksestasi tulee parempi.

Naisen on täysin hyväksyttävää etuilla jonossa tai pyytää palvelua ennen miehiä. Tällä tavalla nainen pyritään turvaamaan miesten katseilta sekä poistamaan houkutukset niiltä miehiltä, jotka tuijottavat sinua.

TEE NÄIN

  • Pukeudu siveellisesti välttäen shortseja, t-paitoja ja hihattomia pukuja. Mitä enemmän paljastat ihoasi, niin sitä enemmän saat epätoivottua huomiota. Peitä käsivarret, sääret, hartiat ja kaula. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon - isot paidat ja pitkät hameet eivät ainoastaan viilennä oloasi aavikolla, vaan suojaavat myös auringolta.
  • Kysy mieluummin apua naiselta kuin mieheltä.
  • Istu julkisessa liikenteessä naisen vieressä, jos mahdollista.
  • Vältä suoraa katsekontaktia paikallisten miesten kanssa. Aurinkolaseista on paljon apua.
  • Pidä sormusta vasemmassa nimettömässä. Se antaa vaikutelman, että olet varattu.
  • Ole väkijoukossa tarkkaavainen, sillä niissä saatat joutua ongelmiin.
  • Kun ruokailet yksin, niin pyydä pöytää ravintolan perhepuolelta, jos sellainen on saatavilla.
  • Jos sinulla on ongelmia karkoittaa "ihailija" kannoiltasi, niin mene lähimpään hotelliin, pankkiin tai kauppaan. Jos tarvitset apua, niin pyydä ihmisiä soittamaan poliisille.

ÄLÄ TEE NÄIN

  • Vastaa mauttomiin tai töykeisiin kommentteihin.
  • Istu taksissa etupenkillä, ellei kuljettaja ole nainen.


KÄYTTÄYTYMISETIKETTI 

Dubai voi tuntua modernilta ja röyhkeältä, mutta arabit suhtautuvat tiettyihin etikettisääntöihin todella vakavasti. Jos haluat välttää epäkohteliaan käyttäytymisen, niin noudata muutamia sosiaalisia sääntöjä.

  • Älä niistä nenääsi tai selvitä kurkkuasi äänekkäästi julkisilla paikoilla. Jos olet flunssassa, niin niistä nenäsi vessassa.
  • Älä istu selkä muihin ihmisiin päin.
  • Älä osoita jalkapohjillasi ihmisiä, ellet pidä kenkiä.
  • Älä naura tai puhu liian äänekkäästi. Pieni naurun hykerrys ja maltillinen äänensävy ovat päivän sana.
  • Älä syö seisten tai kävellessäsi etenkään kävellessäsi kadulla. Tämä pätee myös vesipullon hörppimiseen!
  • Käytä aina oikeaa kättäsi syömiseen tai jos ojennat tai vastaanotat jotain.
  • Älä ojenna kättäsi naiselle, ellei hän tee sitä ensin.

Onneksi matkaani on vielä reilu viikko ja toivon mukaan ehdin siihen mennessä toipua flunssastani, etten joudu aiheuttamaan pahennusta niistäen nenääni. Säätiedotus lupaa n. 25 asteen päivälämpötiloja, joten joudun miettimään, miten voin hörppiä salaa vettä seisten tai kävellessä. Mitä tulee pukeutumiseen, niin pidän itsestään selvyytenä, että pukeudun muslimimaassa asiallisesti. Enpähän ainakaan polta ihoani!


* * * * *

15.2.2014 JÄLKIKIRJOITUS

Länsimaiden media ja edellä mainitsemani matkaopas onnistuivat luomaan melkoisia ennakkoluuloja ja varautuneisuutta ennen matkaani. Tunsin Dubaissa oloni turvalliseksi, enkä kokenut kenenkään tuijottavan tai ahdistelevan minua. Ohikulkijoiden päät saattoivat välillä kääntyä, kun istuin yksin ravintoloiden terasseilla, mutta mitä sitten - kukaan ei jäänyt tuijottamaan. Istuin jopa metrossa miehen(!) vieressä ja yhden metromatkan aikana vieressäni seisonut mies kyseli paitani hihan alta pilkottaneista tatuoinneista, että ovatko ne oikeita vai hennatatuointeja. En edelleenkään tuntenut oloani ahdistuneeksi.



Seurasin mielenkiinnolla, että näenkö Dubaissa yksinmatkustavia naisia. Heitä oli jonkin verran, mutta ei paljoakaan. Kiinnitin myös huomiota naisten pukeutumiseen. Suurin osa peitti hartiat ja polvet pukeutumisellaan, mutta joukossa oli myös paljastavampaa pukeutumista lähinnä itänaapureidemme keskuudessa. Itse kuljin pitkässä hameessa tai housuissa ja kyynärpäät peittävässä paidassa. Kaulaa en tosin peittänyt, vaikka matkaoppaassa niin kehoitettiinkin.



Metroissa oli omia vaunuja naisille ja naiset kyllä pitivät huolen, että vahingossa naisten vaunuun erehtynyt turisti ohjattiin pikaisesti toiseen vaunuun. Myös Japanissa on naisille omia vaunuja, joten tässäkään ei mielestäni ollut mitenkään ihmeellistä. Ostoskeskuksien auloissa oli kylttejä, joissa kehoitettiin pukeutumaan asiallisesti ja välttämään hellyydenosoituksia. Myös Lontoon Harrods tavaratalon ovella olevassa kyltissä pyydetään pukeutumaan asiallisesti, joten "not big deal".

lauantai 18. tammikuuta 2014

KAUNIS JA VUORISTOINEN TENERIFFA

Teneriffan matka oli minulle henkilökohtaisesti erikoinen. Yleensä matkustan mieheni tai siskoni kanssa, mutta nyt olin reissussa kolmen naisen porukalla. Toisekseen olen joskus vannonut, etten ikinä matkusta Kanarian saarille. Ai, miksikö? Mielikuvissani Kanarian saaret ovat täynnä suomibaareja ja humalaisia suomalaisia. Mielikuvissani matkalla ei tehdä juuri muuta kuin maataan rannalla ja käydään välillä syömässä lihapullia lähikuppilassa suomihumpan soidessa taustalla. Onneksi mielikuvani osottautuivat vääriksi ainakin Teneriffan saaren osalta!

Norwegianin edulliset lennot saivat Teneriffan kuulostamaan houkuttelevalta kohteelta tammikuussa ja olikin ihana lentää pimeästä vesisateesta... ...vesisateeseen. Teneriffalla satoi vettä ensimmäisenä päivänämme, mutta onneksi vettä satoi seuraavan kerran vasta kun otimme taksin takaisin lentokentälle. Jos lomalta kaipaa paahtavaa auringonpaistetta ja itsensä grillaamista, niin sitten on parempi suunnistaa tammikuussa Kaakkois-Aasiaan, mutta Teneriffan sää oli itselle sopiva. Ei liian kylmä, eikä liian kuuma. Sää oli enimmikseen pilvinen, mutta ehdimme nauttia auringostakin.

Punavalkoiset siivet

Hotellimme H10 Las Palmeras sijaitsi saaren eteläosassa Playa de las Americasissa. Valitsimme hotellihuoneeseen puolihoidon eli illallinen kuului hintaan ilman juomia. Hotellimme oli laadukas ja onnistuimme saamaan huoneen tarjoushintaan. Aamupalalla nautimme Kir Royalea (1 osa mustaherukkalikööriä, 5 osaa shampanjaa) sekä churroseja; espanjalaisia munkkeja. Illallisella maistuivat papas arrugadas mojo-kastikkeen kera eli kanarialaiset tönkkösuolatut perunat korianteri- sekä chilikastikkeen kera, nam!

Valtavan kokoisen hotellimme yksi julkisivu

Mutta teimme matkalla toki muutakin kuin söimme, vaikka kotona puntari sanookin jotain muuta. Ehdin Las Americasin rannalle vain yhtenä päivänä ja viimeisenä päivänä piipahdin hotellin uima-altaalla. Muuten olin koko ajan menossa yksin, kaksin tai kolmin.

Pohjoistuuli toi pilviä etelää kohden, mutta onneksi pilvet rakoilivat yllämme
ja saimme nauttia myös auringosta! 

Espanjan korkeimman vuoren (3718 m), El Teiden lumihuippu näkyi melkein joka puolella saarta. Teide ei tällä kertaa houkutellut reissukavereitani, joten lähdin tekemään vuoreen lähempää tuttavuutta yksin - tosin matkatoimiston järjestämällä bussimatkalla. Ajoimme suoraan niin ylös kuin autolla pääsee eli köysiradan luokse. Monet bussikyytiläiset jäivät köysiratatasanteelle ihastelemaan maisemia, mutta minä halusin ylemmäs. Ihan vuoren huipulle, kraatterin reunalle tarvitaan erillinen lupa, jota minulla ei ollut. Tosin tällä kertaa näköalatasanteelta ei päässyt jatkamaan erillisille patikointipoluille, sillä polut olivat lumen ja jään peitossa.

Jeesus oli vaeltanut Teidelle
Köysirata vuoren huipulle
Patikointipolut oli suljettu

Vaikka patikointipolut olisivatkin olleet avoinna, niin tuskin olisin jaksanut kovin pitkälle patikoida. Hengästyin hieman jo pelkästään kulkiessani näköalatasanteen päästä päähän, sillä vuorella happitaso on puolet vähemmän, mitä merenpinnan tasolla.

El Teiden huippu
Maisemia
Ja lisää maisemia
Todistusaineistoa vuoren valloituksesta

Matka vuoren huipulta jatkui lukuisine valokuvaustaukoineen Teiden kansallispuiston halki. Maisemia kelpasi ihastella alempaakin. Kansallispuistossa voisi helposti kuvitella olevansa kuussa tai Marsissa ja olinkin aivan fiiliksissä maisemia katsellessa. Teiden puisto on myös Apinoiden planeetta; alkuperäinen vuoden 1966 Apinoiden planeetta elokuva on osittain kuvattu Teiden kansallispuistossa.*

Teiden kansallispuistoa
El Teide taustalla
Olenko kuussa vai Marssissa?
Apinoiden planeetta?
Adios, El Teide!


Teiden ja La Gomeran retken lisäksi mielettömiä maisemia tarjosi automatka Mascaan. Masca on pieni kylä saaren länsiosassa, jonne mutkittelee serpentiinitie. Vaikka matkaopas varoitteleekin Mascan vuoristotiellä ajamista, niin tie itsessään oli hyväkuntoinen ja kaksi autoa mahtuivat ohittamaan toisensa, etenkin kun allamme oli pieni Panda. Vuoristoretkille kannattaa varata lämpimästi vaatetta mukaan - Teidelle tajusin pukeutua lämpimästi, mutta valokuvaustauot Mascan teillä olivat todella vilpoisia, kun en hoksannut pukeutua asianmukaisesti.

Mascan vuoristoteillä kuljettiin vuoteen 1991 asti aaseilla,
nykyään pääsee onneksi liikkumaan myös Pandalla!
Huikeita maisemia
Mutkikkaita teitä
Mascan kylää
Matka jatkuu kohti pohjoista
Mascan lähelläkin oli lukuisia patikointireittejä

Mascasta lähdimme jatkamaan matkaa kohti pohjoista. Pysähdyimme ihastuttavaan Garachicon kylään meren rannalla ja jatkoimme siitä Puerto de la Cruziin.

Garachicon kylä

Puerto de la Cruz on saaren pohjoisosassa sijaitseva isompi kaupunki, joka on turistien suosiossa. Puerto vaikutti alueena paljon mielenkiintoisemmalta, mitä meidän hotellialueemme Las Americas. Puertossa oli turistirysän sijaan enemmän kaupunkitunnelmaa, mutta negatiivisena puolena koin suomalaisturismin korostumisen Puertossa. Toki suomalaisia näkyi myös Americasissa, mutta Puertossa jopa ravintoloiden ruokalistat olivat suomeksi ja törmäsimme mm. Suomi-kerhoon. Suomalaisia iltapäivälehtiä olisi puolestaan voinut ostaa useammista saaren isoimmista kohteista. Matkustaessani haluan päästä hetkeksi kauas Suomesta ja suomalaisista, joten siksi kammoksun suomalaiskohdetta.

Puerto de la Cruzin katukuvaa
Wuhuu! Suomi-kerho!

Seuraavalla mahdollisella Teneriffan matkalla valitsisin ennemmin majapaikan sijainniksi mieluummin Puerton, mitä Las Americasin, sillä kaupungissa itsessään oli enemmän nähtävää. Ja vaikka kaupungissa ei olekaan kunnon uimarantaa, niin rannalle on rakennettu laaja pääsymaksullinen Lago Martianez -alue lukuisine merivesialtaineen, suihkukaivoineen, aurinkoterasseineen ja palmuineen.

Lago Martianez
Puerton rantaa
Tällä rannalla ei paljon uida!

Tein myöhemmin toisenkin retken Puerto de la Cruziin, tosin kaupungissa sijaitsevaan Loro Parqueen eli eläinpuistoon. Paljon eläinpuistoja kiertäneenä voin antaa eläinpuistolle hyvän, ellen jopa erinomaisen arvosanan. Puisto oli itsessään hyvin kaunis lukuisine puineen ja kukkineen, ja eläimillä oli laajat ja luonnonmukaiset elinolosuhteet. Ainoastaan olin hieman pettynyt valasnäytökseen. Olen nähnyt vain yhden valasnäytöksen aikaisemmin, joten odotin näytöstä paljon. Oletin useamman puiston lukuisista valaista tekevät hyppyjä yhtä aikaa, mutta sen sijaan päivän päätähtinä olivat vain kolme valasta ja hekin esiintyivät lähinnä eri aikaan. Positiivistä kuitenkin oli, että näin elämäni ensimmäisen kerran muurahaiskarhuja. Olivat aika hassuja otuksia!

Loro Parquen sisäänkäynti
Puistossa oli mm. gorilloja...
Muurahaiskarhuja...
Valaita...
Haitunneli, jossa oli laiska hai,
joka vain makasi tunnelin päällä
Ihania tiikereitä
Kaunista kasvillisuutta


Lisäksi kävimme matkan aikana katsomassa monipuolisen espanjalaisen tanssiesityksen Evolucionin. Esitystä ei saanut kuvata, mutta voin suositella esitystä Teneriffan matkaajille. En voinut olla vertaamatta esitystä aiemmin kesällä näkemääni Moulin Rougen näytökseen. Vaikka Moulin Rouge olikin hieno kokemus, niin Evolucionin tanssiesitykset ja musiikki olivat mielestäni laadukkaampia - ainoastaan teatteri itsessään oli tylsä, sillä istuimme tavallisessa teatterissa ahtaasti rivi toisensa perässä.

Innostuin matkan aikana myös shoppailemaan. Monet ovat sanoneet Kanarian saarten hintatason olevan kallis, mutta mielestäni Teneriffa oli kohtuuhintainen. Verovapaat hinnat suosivat shoppailijan kukkaroa - ainoastaan retket olivat mielestäni hieman hintavia.

Tätä en olisi uskonut sanovani ennen matkaani: voisin kuvitella joskus vielä palaavani Teneriffalle. Ottaisin mukaan kapeilla vuoristoteillä sujuvasti autoilevan reissukamun, jonka kanssa voisi kiertää saarta paikasta toiseen ja ihastella etenkin pieniä kyliä. Teneriffa jää mieleeni yhtenä Euroopan kauneimpana paikkana, missä riittää maisemia ihasteltavaksi!

Playa de Las Americasin rantabulevardi

* * * * *

*15.2.2014 JÄLKIKIRJOITUS

Aloin hiljattain katsoa alkuperäistä Apinoiden planeetta elokuvaa, jotta saisin vielä fiilistellä ja muistella Teneriffan matkaani. Tunnelma lopahti nopeasti, sillä elokuvassa ei ollut mitään Teiden kansallispuistoon viittaavaa. Ei auttanut kuin alkaa googlaamaan ja suuri kusetus paljastui. Jostain syystä ihmisille uskotellaan, että Apinoiden planeetan lisäksi monia muitakin elokuvia on kuvattu Teneriffalla. Muutama elokuva onkin kuvattu saarella, mutta ei ainakaan Apinoiden planeettaa. Alunperin luin elokuvan kuvauksista Berlitzin Kanariansaaret oppaasta! Myös suomalainen matkatoimisto mainostaa elokuvan kuvatun Teidellä sekä lukuisat muut nettisivustot.

Joka tapauksessa Teiden maisemat olivat komeat ilman apinoitakin ja tulipahan katsottua hyvä elokuva pitkästä aikaa uudestaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

perjantai 17. tammikuuta 2014

LA GOMERAN SAARI

La Gomeran saari on Kanarian saarten toiseksi pienin saari El Hierron jälkeen. Vuoristoisessa saaressa on todella komeat maisemat, joita lähdimme matkakumppaneideni Annikan ja Tarjan kanssa ihastelemaan. La Gomeralle pääsee Teneriffalta laivalla ja laivamatka yhteen suuntaan kestää noin tunnin. Omatoimimatkailija joutuu maksamaan laivamatkoista suurin piirtein saman verran, mitä matkatoimistojen järjestämät päiväretket maksavat, joten ostimme kokopäiväretken etukäteen internetistä Local Tenerife Toursin kautta. Matkoja saa helposti ostettua myös paikan päältä lukuisista matkatoimistoista.

Reissukamut

Bussimme lähti etelästä, saaren pääkaupungista San Sebastianista nousemaan kohti pohjoista vuoristoa. La Gomeran vuoristotiet olivat kapeita ja mutkaisia. Matkan edetessä jouduin turvautumaan matkapahoinvointilääkkeeseen, sillä aloin voida huonosti loppumattomalla "vuoristoradalla". Saarireissua ei kuitenkaan kannata jättää väliin pahoinvointia peläten, mutta jos on taipuvainen matkapahoinvointiin, niin lääkkeet kannattaa varata mukaan!

Vuoristotie mutkitteli kylien läpi
Teneriffan saari ja El Teide vuori näkyvät horisontissa
Toinen toistaan komeampia maisemia

Saaren maisemia ei voinut muuta kuin ihastella. Vehreä ja banaanipuiden rikastama luonto muuttui ylemmäs noustessa havumetsäksi. Saaren korkein kohta on 1500 metriä merenpinnan yläpuolella. Itselleni mieleenpainuvimmat maisemat olivat kuitenkin Garajonayn kansallispuistossa, joka on yksi Unescon kohteista. Kansallispuistossa oli lukuisia eripituisia patikontipolkuja. Retkellämme ei ollut aikaa patikoimiseen, mutta ehdimme hetken kierrellä satumetsässä.

Garajonayn kaunis puisto on myös kiehtonut elokuvantekijöitä. Osa Jurassic Park elokuvaa on kuvattu puistossa ja Avatarin tekijät ovat kuvanneet puistoa ja hakeneet siitä inspiraatiota elokuvaan.*


Garajonay
Patikointipolkuja oli moneen lähtöön
Puiden oksat muodostivat katoksen kävelyteiden ylle
Ihastuttavia satumetsän puita

Matkan jatkuessa kansallispuistosta kohtasimme vaakatasossa satavan sadesumun. Bussimme teki lukuisia pysähdyksiä, jotta pääsimme valokuvaamaan maisemia. Välillä tuulenpuuska oli niin kova, että tuntui, että tuuli vie mennessään!

Komeat vuoristot
Valokuvaushetki
Sadesumu laakson yllä
Välillä aurinkokin paistoi

Lopuksi palasimme takaisin San Sebastianiin, missä meillä oli hieman aikaa kierrellä omatoimisesti ennen laivan lähtöä takaisin Teneriffan saarelle. Emme ehtineet paljon kiertää idyllisessä n. 6000 hengen pikkukaupungissa, mutta kaupunkia voisi kiertää Kristoffer Kolumbuksen jalanjäljissä. Perimätiedon mukaan Kolumbus nosti vanhan tullikamarin vieressä olevasta kaivosta vettä mukaansa ennen matkaansa kohti tuntematonta vuonna 1492.

Laivalle kävellessämme vastaan tuli paljon patikoijia rinkat selässä, jotka olivat tulleet kiertämään enemmänkin ihastuttavaa saarta. Jos harrastaisin patikointia, niin suuntaisin itsekin ehdottomasti La Gomeraan!

San Sebastian
Laivamme Armas odottaa satamassa

* * * * *

*15.2.2014 JÄLKIKIRJOITUS

Matkaoppaan antama tieto Jurassic Parkin osittaisesta kuvauksesta Garajonayn luonnonpuistossa osottautui pikaisella googlaamisella valheeksi. Sitä en tiedä, ovatko Avatarin tekijät hakeneet inspiraatiota puistosta, mutta lukuisien elokuvien kuvauspaikkoihin liittyvien kusetuksien jälkeen en usko sitäkään todeksi.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä, mihin nämä kusetukset perustuvat tai mitä niillä yritetään saavuttaa. Jos puistossa olisi ollut matkamuistomyymälä, joka rahastaisi turisteja esim. Jurassic Park aiheisilla piraattituotteilla, niin sitten ymmärtäisin paremmin, mutta näinkään ei ollut. Kaikkea on pienen matkailijan mahdotonta ymmärtää!