Näytetään tekstit, joissa on tunniste New York. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste New York. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

NEW YORKIN JÄLKIFIILISTELYÄ

New Yorkin matkasta on kulunut jo kohta kuukausi, mutta en ole kaikkien kiireiden keskellä ehtinyt raportoida loppuja reissukuulumisia. Meillä oli New Yorkissa reilusti aikaa eli kaksi viikkoa. Vähän lyhyempi aikakin olisi riittänyt, mutta toisaalta hyvä, ettei tarvinnut kiirehtiä joka paikkaan. Ja eihän me silti New Yorkin jokaista kolkkaa ehditty koluta, vaan näkemistä jäi seuraavaankiin kertaan.

Katutaidetta Brooklynissä.
Obeyn taidetta Brooklynissä.

Matkan ehdottomasti erityisin tapahtuma oli Super Duper Alice Cooper dokumentin ensi-ilta Robert De Niron perustamassa Tribeca elokuvajuhlilla. Oli ihan sattumaa, että olimme elokuvajuhlien aikaan New Yorkissa ja olikin melkoinen yllätys, että Alice Cooper dokumentti sai ensi-iltansa juuri kyseisillä elokuvajuhlilla. Dokumentista oli kolme näytöstä ja satuimme saamaan ensi-iltaan liput. Alice Cooper fanina toivon, että ensi-iltojen tapaan paikalle saapuisi dokumentin tekijät ja tietenkin myös dokumentin päätähti. Ja niinhän siinä kävikin! Ennen dokumentin alkamista pälyilin taakse useaan otteeseen ja odotin Alicen saapumista. Ja sieltähän idolini saapui kuin saapuikin kauniin vaimonsa kanssa paikalle!

Kukas se siellä!

Loistavan dokumentin jälkeen seurasi myö Q&A -osuus eli dokumentin tekijät sekä itse Alice vastasivat yleisön kysymyksiin. Itse en avannut suutani, mutta tilaisuuden loppuessa tajusin, että minunhan täytyy päästä poseeraamaan Alicen kanssa samaan kuvaan. Olin kuitenkin liian hidas, enkä ehtinyt päästä Alicen juttusille, kun teatterisalia alettiin tyhjentää. Jäimme vielä ulos norkoilemaan, jos kävisi tuuri tavata Alice, mutta hänet kiidätettiin takaovesta kovaa vauhtia pois fanien ulottuvista. 

Dokumentin jälkeinen Q&A -osuus.
Oli hienoa nähdä Alice erilaisessa ympäristössä kuin yleensä!

Yksi reissun "must see" -kohteeni oli Coney Island. Hurautimme vesitaksilla Brooklynin satamaan ja suuntasimme Brooklynin kasvitieteelliseen puistoon ihastelemaan kirsikkapuiden kukintaa. Samalla reissulla hoksasin Coney Islandin sijaitsevan Brooklynissä, joten hyppäsimme junaan ja otimme suunnaksemme Coney Islandin.

Pala ihanaa Japania Brooklynissä.
Kukkaloistoa.
Monet muutkin olivat tulleet ihastelemaan
kirsikkapuiden kukkia.

Coney Islandin huvipuisto Luna Park oli avattu edeltävänä viikonloppuna, mutta me emme tarenneet jäädä huvipuistoon hurvittelemaan. Aurinkoisesta päivästä huolimatta New Yorkissa puhalsi kylmä tuuli ja suuntasimme friikkisirkukseen lämmittelemään. Ikävä kyllä non-stoppina pyörivää esitystä ei saanut kuvata, mutta friikit saivat kylmän kolotuksen kaikkoamaan. Päivän esitys sisälsi mm. miekan- ja tulennielentää, pakkopaidasta pakenemista, käärmetanssia ja naulojen vasaroimista nenään. Show oli viihdyttävä ja sen arvoinen, että kannatti istua junassa noin tunnin matka Coney Islandiin asti. Menisin ehdottomasti toistekin!

Sirkuksen baarin mainio mainos!
Coney Islandin Circus Side Show
Sirkuksen vetävät mainokset.
Kaiken tämän näimme livenä...
...myös tämän!

Yhden päivän käytimme Bronxin eläintarhaan. New Yorkissa on useita eläintarhoja, mutta valitsimme Bronxin eläintarhan sillä, että tulisi käytyä myös Bronxissa. Jo Brooklyn tuntui eri kaupungilta Manhattaniin nähden (ja onhan Brooklyn toki ollutkin aikoinaan oma kaupunkinsa ennen New Yorkiin liittämistä), ja Bronx tuntui vielä irrallisemmalta New Yorkin osalta kuin Brooklyn. Manhattanilla oli turvallinen olo ja uskaltaisin liikkua siellä huoletta yksinkin. Brooklynissä tuli sellainen olo, etten haluaisi liikkua siellä yksin iltaisella, saati sitten pimeällä. No, Bronxissa tuli puolestaan sellainen olo, etten haluaisi liikkua siellä mihinkään vuorokauden aikaan yksin. Ympäristö oli vain sellainen, ettei tullut mikään maailman turvallisin olo. Mutta eläintarhassa oli silti tosi kivaa! Eläintarha oli niin valtava, ettei me ehditty edes jokaista kolkkaa kiertää aukioloaikana. Tiikeriä ei löydetty tiikeriaitauksesta, mutta sen sijaan törmättiin hieman erikoisiin eläintarhan asukkaisiin.

Bronxin eläintarhassa oli erillinen dinosauruspuisto,
mikä kierrettiin auton perälavalla istuen.
Nämä kauheat muinaiset olennot saivat lukuisat lapset
rääkymään koko matkan ajan.
Dinopuisto oli ihan hauska ja toi vaihtelua
tavallisiin eläintarhoihin verrattuna.
Kumpi voittaa taistelussa?

New Yorkista tuli ehdottomasti yksi suosikkikaupungeistani. Huonoina puolina ovat hotellien ja ravintoloiden kalliit hinnat, mutta muuten on vaikea löytää negatiivistä sanottavaa. Kaupungissa riittää paljon nähtävää ja koettavaa, siellä on hyvä fiilis ja kotoisa tunnelma. Shoppailijan kukkarollekin ollaan armollisia - yleisesti ottaen hinnat ovat paljon Suomen hintoja alhaisemmat. New Yorkiin pitää ehdottomasti päästä joskus, toivottavasti pian uudestaan!

Goodbye America!

IHANA CENTRAL PARK

New Yorkin Cetnral Park eli keskuspuisto oli niin mieletön paikka, että se ansaitsee ehdottomasti oman blogitekstin kuvineen. Vierailimme Central Parkissa kaikenkaikkiaan kolme kertaa matkamme aikana. Reissumme alussa, huhtikuun puolivälissä kukat kukkivat, mutta puissa oli vasta pienet silmut. Kaksi viikkoa myöhemmin puisto oli paljon vihreämpi, mutta emme jaksaneet enää valokuvata jokaista puiston kolkkaa uudestaan.

Keltaista ja sinistä.
Ihanat narsissit kukkivat juuri pääsiäisen kynnyksellä.
Central Parkissa oli lukuisia siltoja.
Kauko-ohjattavat purjeveneet
Sakura-aika
Belvederen linna

340 hehtaarin kokoiseen puistoon mahtuu monenlaista. Siellä on mm. eläintarha, linna ja lukuisia kävelyreittejä. Puistossa olikin monenlaisen urheilun harrastajia. Osa juoksi, toiset pyöräili, kentillä pelattiin baseballia. Järvellä oli veneilijöitä. Monet turistit ajelivat puiston halki riksalla tai hevoskärryillä. Suunnittelimme aluksi pyörän vuokraamista, mutta pyörävuokraamoon oli niin pitkä jono, että tyydyimme kävelemiseen. Kävelemisessä oli kuitenkin se hyvä puoli, että kävellen pääsi joka paikkaan, mutta pyörällä olisi saanut ajella vain pyöräteillä.

Puistossa voi loikoilla...
...tai pelata vaikka baseballia.
Central Parkin valtava tekojärvi ja
Upper Manhattanin hulppeat rakennukset.
Puistossa oli monenlaisia kulkureittejä.
Puistossa piti välillä jopa pysähtyä liikennevaloihin.
Veneilijöitä.

Puistossa oli myös monenlaisia asukkaita. Kilpikonnat viihtyivät vesistöissä ja ihmettelimme, miten ne onnistuivat kipuamaan puiden oksille. Oravat puolestaan olivat uteliaita ja ihmisiin tottuneita.

Konnat kiipeilemässä
Utelias orava

Yksi Central Parkin suosituimmista nähtävyyksistä on Strawberry Fields puutarhassa sijaitseva John Lennonin muistomerkki. Strawberry Fields sijaitsee John Lennonin entisen kodin, Dakota Buildingin edustalla.

John Lennonin muistomerkki

Kaikki paikalliset eivät sentään urheilleet, vaan kokoontuivat viheralueille piknikille tai muuten vain chillailemaan ja nauttimaan aurinkoisesta kevätpäivästä. Kyllä new yorkilaisten kelpaa; ihana ja monipuolinen puisto Manhattanin sydämessä on varmasti monelle kuin takapiha. Sori vaan Lontoon Hyde Park, tipahdit suosikkipuistolistallani nyt kakkoseksi!

Huhtikuun puolivälissä...
...ja kaksi viikkoa myöhemmin ennen viheralueen
porttien avautumista.
Puistossa oli monenlaisia kulkijoita.
Liisa Ihmemaassa.
Tyytyväiset lomalaiset.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

MUSEOITA JA MAISEMIA

Ensimmäinen New Yorkin viikko meni perinteisenä turistina museoita kierrellen ja maisemia ihastellen. Ostimme seitsemän päivän New York passin, jolla pääsimme sisään kaikkiin niihin museoihin, joissa halusimme käydä. Passilla pääsi myös mm. Empire State Buildingiin, Rockefeller Centeriin ja lukuisille nähtävyysristeilyille. Passilla olisi päässyt myös monille kävelykierroksille ja ties minne, mutta turistin aika on rajallinen ja passista oli poimittava parhaat palat.

Ensimmäisenä museopäivänämme suunnistimme Central Parkin länsipuolella sijaitsevaan luonnontieteelliseen museoon eli American Museum of Natural History. Museossa vierähti päivä, sillä nähtävää oli todella paljon. Museossa oli valtava kokoelma miljoonien vuosien takaisia eri aikakausien luurankoja; ei ainoastaan dinosaurusten. Olihan museossa toki paljon muutakin kuin luita, mutta dinosaurukset jaksavat kiehtoa kerta toisensa jälkeen!

Ensimmäiset dinosaurukset olivat vastassa museon aulassa
Pitkäkaulainen brachiosaurus
Aina yhtä kiehtova T-rex
Muinainen maanpäällinen hirviö
...ja meren hirviö
Mammutti
Oletko nähnyt elokuvan Night at the Museum?
Onneksi museon eläimet eivät heränneet vierailun aikana eloon!
Valas

Seuraavana museopäivänämme suuntasimme puolestaan Central Parkin itäpuolelle Solomon R. Guggenheim museoon. Museossa oli italialainen futurismi näyttely, joka ei herättänyt suuria tunteita. Itse Guggenheimin museo oli rakennuksena näyttävä, erikoinen ja hieno.

Guggenheim museo ulkoa...
...ja sisältä

Guggenheimista suuntasimme naapuriin klassisemman taiteen museoon The Metropolitan Museum of Art, joka tunnetaan lyhyemmällä nimellä The Met. Meillä oli museossa 5,5 tuntia aikaa, jonka aikana emme ehtineet edes kiertää yhtä museon kahdesta kerroksesta! Museossa on valtavat osastot omistettuna esimerkiksi Aasialle ja Egyptille. Kiersimme alkuun Aasia-näyttelyn, vaikka jäkiviisaana olisimme voineet jättää sen väliin, sillä olemmehan kiertäneet Aasiaa kaksi vuotta ja nähneet veistoksia ja taideteoksia aidoissa ympäristöissä. Itse olisin todennäköisesti ehtinyt kiertää museon siinä ajassa kokonaan, koska en ole klassisen taiteen suuri ystävä, mutta Markus puolestaan tuijotti tauluja sellaisella pieteetillä, ettei aikamme riittänyt mihinkään. Ovathan klassiset maalaukset todiste uskomattoman hienosta ja tarkasta kädenjäljestä, mutta minua ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa Raamatun aiheet. Jeesus ristillä tai Jeesus imemässä rintaa. Seuraavat kuvat kiteyttäköön kaiken.





The Met:ssä on toki paljon muutakin kuin klassisia maalauksia, mutta museoista ehdoton suosikkini oli modernin taiteen museo MoMA eli The Museum of Modern Art. Toki MoMAan mahtui monenlaisia teoksia; hyviä ja huonoja, mutta oli hienoa nähdä esimerkiksi Warholin töitä museossa.

MoMAn veistospuiston antia
Taiteilijan nimi ei jäänyt mieleen, mutta
vaaleanpunaisella pantterilla oli vaaleaverikkö kainalossa
Warholin Marilyn
Warhol ja Cambelin keitot
Lichtenstein
Sekalaisia julisteita

Passillamme pääsi myös Madame Tussaudsin vahakabinettiin, jonne halusin Markuksen vastusteluista huolimatta. Olen viimeksi käynyt lähes 20 vuotta sitten Madame Tussaudin vahakabinetissa Lontoossa, joten ajattelin, että olisi mukava käydä katsastamassa vahakabinetin uusimpia tuulia. Kabinetti ei ollut mitenkään erikoinen, mutta tulipahan käytyä ja räpsittyä muutamia kuviakin.

Pakollinen teiniposeeraus! Twilight! Edward! Ihquuu!
Markuksen fanituskuva Nicholas Cagen kanssa
Bela Lugosi
Johnny Cash
Andy Warhol
Jimi Hendrix
Janis Joplin
The Beatles

Kävimme kahdella eri risteilyllä New York passillamme. Ensimmäinen risteily kiersi koko Manhattanin ja toisen piti olla iltaristeily, jotta olisimme nähneet kaupungin iltavalaistuksessa, mutta hämärä laskeutui vasta risteilyn päätyttyä, joten iltavalaistuksen ihastelu jäi risteilyn osalta väliin. Joka tapauksessa oli mielenkiintoista tarkastella New Yorkia joelta käsin. Ero Manhattanin ja muiden alueiden välillä on melkoinen; tuntuu kuin Manhattan, Brooklyn ja Bronx olisivat täysin eri kaupunkeja. Arkisista ja matalista Brooklynin ja Bronxin rannoista ei tullut edes otettua valokuvia.

Financial District ja Freedon Tower (korkein rakennus)
Financial District
Brooklynin silta ja taka-alalla Manhattan

Kaikki risteilyt kiertävät Vapaudenpatsaan kautta. Passillamme olisi päässyt vierailemaan Vapaudenpatsaalla, mutta tyydyimme ihailemaan Ranskan lahjoittamaa, vuonna 1886 julkistettua patsasta etäämmältä.

Vapaudenpatsas

Yksi reissumme hienoimmista hetkistä on ollut vierailu "Top of the Rockissa" eli Rockefeller Centerin huipulla. Rockefeller Centerin huipulta näki kaupungin laajemmin kuin Empire State Buildingistä ja sieltä oli mukava seurata Empire State Buildingin valojen syttymistä. Rockefeller Center on rakennettu vuosina 1931-40 ja kuuluisat kuvat rakennustyömiehistä lounastamassa pilvenpiirtäjän rakennustelineillä on kuvattu juuri siellä. Itsestä ei kyllä olisi moiseen työhön ollut - korkeanpaikankammoisena polvet tutisee jo pelkästään kaiteen takaa alas katsoessa!

Keskellä Empire State Building
Central Park vasemmalla
Hämärä alkaa hiljalleen laskeutua kaupungin ylle
Kaupungin valot syttyvät
Kaupunki iltavalaistuksessa

New Yorkin tärkeimmät nähtävyydet ehtii kiertää viikossakin, jos jaksaa juosta paikasta toiseen, mutta paljon muuhun ei aikaa jääkään. Onneksi meillä oli aikaa muuhunkin eli kiertää myös vähemmän suosittuja turistipaikkoja ja ottaa välillä myös vähän rennommin.