tiistai 18. helmikuuta 2014

TURHUUKSIEN DUBAI

Arabiemiraattien matkalla ehdin pikaisesti tutustua Dubaihin viettämällä siellä kaksi erillistä yötä. Yövyin kummallakin kerralla Deirassa, Al Rigga ja Union metroasemien läheisyydessä ja voin suositella sijaintia muillekin. Lähellä oli paljon kauppoja ja ravintoloita sekä Dubainlahti ja vanhat basaarit olivat kävelymatkan päässä.

Dubai lähestyy. Maailman korkein rakennus Burj Khalifa
nousee komeasti muiden pilvenpiirtäjien yläpuolelle.

En ollut suunnitellut Dubain ohjelmaa etukäteen ja kaupunkiin saavuttuani päätin ensi alkuun turvautua matkaoppaan tärkeimpiin kohteisiin. Ensimmäisenä listassa luki shoppailu, joten hyppäsin metroon ja suuntasin kohti Dubai Mall ostaria, joka sijaitsee (toistaiseksi) maailman suurimman rakennuksen Burj Khalifan (828 m) vieressä.

Dubai Mall:n vesiputous
Näitä pieniä vesiputouksia oli ostarissa kaksin kappalein

Metro kulki maan päällä ja kohtasin metron ikkunasta tutun näyn. Pekingissä asuessani totuin näkyyn, että vanhoja matalia rakennuksia purettiin ja niiden tilalle rakennettiin mitä ihmeellisemmän muotoisia pilvenpiirtäjiä. Kuitenkin ostariin päästessäni ymmärsin, miten pientä kaikki loppujen lopuksi oli Pekingissä. Dubai Mall oli käsittämättömän iso kompleksi jopa Pekingin valtavien ostoskeskuksien rinnalla! Luistelurata löytyi myös Pekingistä meidän naapurissa sijainneesta China World Mall:sta, mutta kiinalaiset eivät olleet keksineet rakentaa ostoskeskukseen valtavia vesiputouksia, sisätilahuvipuistoa, valtavaa akvaariota tai laskettelukeskusta kuten Dubaissa!

Dubai Mall:n luistelurata
Luistelijoita
Ostarin pelipaikka...
...ja pelipaikan huvipuisto
Vaatimaton pieni akvaario
Akvaariossa olisi ollut haitunneli, mutta en ostanut
pääsylippua sisälle, sillä akvaarion näki riittävän hyvin ulkopuolellekin.

Ihmettelin Burj Khalifaa ulkopuolelta, sillä en ollut ostanut lippua hyvissä ajoin etukäteen ja reissuni aikana näköalatasanteelle olisi ollut lippuja jäljellä ainoastaan varhain aamupäivästä ja myöhään illalla.  Burj Khalifan alla sijaitsee Dubai Fountain eli maailman suurin suihkulähde. Suihkulähde-esitykset alkavat klo 18 illalla ja niitä on 20 minuutin välein. Video puhukoon puolestaan, muista myös äänet!

Burj Khalifa
Järvi Burj Khalifan alla, jossa on iltaisin Dubai Fountain esityksiä

Kaikkia maailman turhuuksia ei sentään löytynyt yhdestä ostoskeskuksesta, vaan seuraavaksi lähdin Mall of the Emirates ostoskeskukseen todistamaan omin silmin Ski Dubai hiihtokeskusta. Samassa ostarissa, missä tasaisin väliajoin kuuluivat rukoukset, sijaitsee myös laskettelurinne. Mitäpä tähän sanoisi? En oikein osaa sanoa mitään!

Rukoushetki
Ski Dubai
Ostarissa sijaitseva hiihtokeskus...
...ja tietenkin hiihtohissi!

Halusin toki nähdä Dubaissa muutakin kuin ostoskeskuksia ja suuntasin meren rannalle Palm Jumeirahiin, maailman suurimmalle palmun muotoiselle tekosaarelle. Matka saarelle oli melko epätoivoinen. Katsoin kartasta lähimmän metroaseman ja ajattelin, että eiköhän saarelle pääse kävellen. Alueella oli tietyömaa ja seurasin jalankulkijoille suunnattuja opasteita. Opasteet johtivat nurmirinteelle, ja osittain jouduin kulkemaan ison valtatien vierellä pientä hiekkapolkua pitkin. Minusta tuntui uskomattomalta, että kaupungissa, jossa rakennetaan laskettelurinteitä ostoskeskuksiin, ei ole kunnon jalkakäytävää yhteen kaupungin varmasti suosituimpaan turistikohteeseen! Mutta Dubaita ei ole rakennettukaan köyhiä jalankulkijoita ajatellen.

Kävelytie Dubain tyyliin - hiekkapolku...
...ja nurmikenttä!

Ehdin jo matkan aikana ajatella, että olen eksynyt tieltäni, mutta lopulta näin muitakin jalankulkijoita ja seurasin heitä yksiraiteiselle juna-asemalle, joka vei matkustajat Palm Jumeirah saaren kärkeen. Junamatkalla ehdin katsella maisemia ja kuinka rikkaat ihmiset lomailevat tekosaaren hulppeassa Atlantis hotellissa.

Dubai Marina
Yksi palmusaaren lukuisista rannoista;
palmun muotoon rakennettu tietenkin
Atlantis hotelli

Kävin Atlantis hotellissa kiertelemässä sisällä ja siellä oli lukuisia pieniä putiikkeja ja kulta-automaatti. Kulta-automaatista olisi voinut ostaa itselle vaikka korvakorut. Palmusaarella ei ollut julkista rantaa, jonne olisin voinut mennä, mutta kävelin ihan saaren päässä olevalla rantakadulla ja katselin Atlantis hotellin toisella puolella sijaitsevan Aquaventure vesipuiston meininkiä. Jos vielä joskus matkustan Dubaihin, niin sitten lähden palmusaarelle uikkareiden kanssa ja menen päiväksi mielettömältä näyttäneeseen vesipuistoon!

Kulta-automaatti
Palmusaaren rantakatu
Aquaventure vesipuisto

Viimeisenä päivänäni päätin tutustua paremmin Deiran alueeseen ja kävelin Dubainlahdelle, missä oli lukuisia pieniä rahtialuksia lastauksessa. Dubainlahden yli kulkee vesibussi, mutta koska minulla oli rajallisesti aikaa, eikä suoranaisesti mitään asiaa lahden toiselle puolen, niin tartuin yhden veneilijän tarjoukseen ja lähdin puolen tunnin veneajelulle pitkän lahtea. Maisemia oli välillä mukava katsoa veneestä käsin.

Sheikin ja sheikin pojan(?) kuvia oli joka puolella
En saanut oikeista kameleista otettua kuvaa,
niin kuvasin sitten patsasta
Dubainlahti oli täynnä rahtialuksia
Tämmöisellä veneellä minäkin huristelin lahdella
Dubainlahdelta näkymä Deiran puolelle


Kävin myös yhdellä Deiran basaareista kiertelemässä, vaikka en sieltä mitään ostanutkaan. Oli mukava nähdä loisteliaiden pilvenpiirtäjien vastapainoksi jotain vanhaa ja ei-maailman suurinta.

Deiran basaarilla liehuivat maan liput
Mausteita
Päivän kullan hinta
Kultakoruja moneen lähtöön

Lopulta tuli aika jättää Dubainlahti ja basaarit taakse ja suunnata kohti lentokenttää. Matkalla törmäsin pieneen söpöön basaarikissaan, jonka olisin mielellään ottanut mukaan kotiin, mutta ikävä kyllä kisu piti jättää basaariin.

Viimeisenä, mutta ei vähäisenä: pieni basaarikisu

Dubain reissu oli mielenkiintoinen. Omat mielipiteet Dubaita kohtaan ovat melko ailahtelevat. Aina on hienoa nähdä uusia paikkoja, mutta toisaalta maailman suurimmat ja mahtavimmat nähtävyydet olivat turhamaisia. Dubainlahti ja Deiran alue olivat kuitenkin mukavia alueita. Parhaiten Dubai sopinee auringonpalvojille ja shoppailijoille - niin ja Finnairin lentomatkustajien perusteella lapsiperheille.

maanantai 17. helmikuuta 2014

ROADTRIP OMANIIN

Ennen Arabiemiraattien matkaa tutkin paljonko reissukuluja tulisi lisää, jos tekisin samalla reissun Omanin sulttaanikuntaan. Lentomatka oli sen verran hintava, että päätin unohtaa matkan. Olin yllättynyt, kun serkkuni kysyi kiinnostaisiko minua lähteä päiväreissulle Omaniin, joka tulee ihan Al Ainin rajalle. Tottakai olin heti valmis matkaan!

Innokas kuski on valmiina Omanin matkalle
Al Ainin Jebel Hafeet vuori jäi taaksemme
Omanin maisemat olivat kuivia ja karuja
Matkalla Wadi Mudbahiin

Suuntasimme Omanissa kohti Wadi Mudbahia, laaksoa, jonka pitäisi olla näkemisen arvoinen. Opasteet johtivat meidät kapealle tielle, mutta sen jälkeen opasteista ei ollut tietoakaan ja tie haarautui useampaan suuntaan. Lähdimme jo ajamaan takaisinpäin, kun vastaan ajoi emiraatti, joka tiedusteli minne olimme menossa. Hänellä ei ollut hajuakaan, missä Wadi Mudbah sijaitsee, mutta hän pyysi meitä seuraamaan. Ystävällinen emiraatti pysähtyi muutaman talon pihaan ja kävi kysymässä ajo-ohjeita. Lopulta emiraatti johdatti meidät Wadi Mudbahiin! Näin ystävällistä avunantoa ventovieraalta saa harvemmin Suomessa!

Missään ei ollut opasteita
Hukassa?
Ystävällinen emiraatti lähti oppaaksemme ja hiekka pölisi tiellä

Perille päästyämme lähdimme tekemään lähempää tuttavuutta Wadi Mudbahin alueeseen. Törmäsimme irlantilaisiin naisiin, jotka olivat teltan kanssa retkeilemässä alueella. He kehoittivat menemään perille asti vesiputouksen luo. Vaihtoehtona oli joku kahlata syvenevässä vedessä tai kiivetä kallion yli.

Komea Wadi Mudbah
Tuonne taakse pitäisi päästä - kahlatako vai kiivetäkö?
Minusta ei ole vuorikiipeilijäksi. Pelottavaa!
Kiipeily ei ole vahvimpia puoliani, mutta selvisin onneksi kallion toiselle puolen ihastelemaan vesiputousta. Harmi, että uikkarit jäivät kallion toiselle puolelle, enkä pitänyt kiipeämisestä niin paljon, että olisin halunnut kiivetä toisen reissun hakemaan niitä.

Wadi Mudbahin vesiputous
Pienempi putous
Kallion kuninkaat
Hieno seinämä

Wadi Mudbahilta matka jatkui kohti rannikkoa ja Soharin kaupunkia. Hiljalleen vuoristoiset maisemat muuttuivat vehreämmiksi ja saavuimme kaupunkiin.

Matka jatkuu...
...samoin vuoristomaisemat
Kaupunki lähestyy moskeijoineen ja viheralueineen

Kävimme Soharin rannalla pikaisesti kävelemässä, mutta likainen ranta ei houkutellut meitä jäämään rannalle pidemmäksi aikaa. Ikävää, etteivät ihmiset opi siivoamaan jälkiään. Paikkaliset tuntuivat viihtyvän rannalla roskista huolimatta ja osa uskaltautui kahlaamaan veteen - täydessä vaatetuksessa tietenkin.

Soharin ranta
Omanin rantamuotia 2014
Miksi ihmiset, miksi?
Vaikka rannalle jääminen ei houkutellutkaan, niin reissu oli mukava ja ehdimme nähdä paljon mielettömän hienoja maisemia. Maisemat muuttuivat aavikoista Omanin rajan ylityksen jälkeen vuoristoiksi. Tuli vähän samanlainen fiilis, kun ajaa käsivarren kautta Norjan puolelle; tunturit muuttuvat rajan toisella puolen vuoristoksi.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

LÄHI-IDÄN LIIKENNEMERKKEJÄ JA KYLTTEJÄ

Yleensä liikennemerkit ja kyltit eivät herätä minussa sen suurempia tuntemuksia, mutta Arabiemiraattien ja Omanin matkalla innostuin kuvaamaan liikennemerkkejä ja kylttejä. Näitä merkkejä ei suomalaisessa autokoulussa tarvitse opetella!

Kamelivaroitus!
Kameleita jolkuttelikin sankoin joukoin aavikolla.
Merkeissä oli yleensä teksti sekä arabiaksi, että englanniksi.
Varo jalankulkijoita!
Vuohivaroitus!
Tarkkasilmäinen huomaa, että kyseessä on erityisesti pukkivaroitus.
Rauha kanssasi.
Kyltti Emiraattien ja Omanin rajalta.

IKIMUISTOINEN AL AININ MATKA

Matkustin Arabiemiraatteihin vierailemaan serkkuni perheen luokse Al Ainiin. Al Ain on sekä emiraattien suurin sisämaakaupunki, että vehrein kaupunki. Al Ain on kasvanut seitsemän yhä olemassa olevan keitaan ympärille ja Al Ainista viedäänkin juomavettä ympäri maata. Oli mukavaa nähdä, miten suomalainen perhe asuu aavikon keskellä ja samalla sain ikimuistoisia kokemuksia, joita normaali turisti tuskin pääsee kokemaan.

Valtavaa hiekkalinnaa muistuttava savitiililinnake
Al Ain ei ollut pelkkää aavikkoa

Ensimmäisenä aamunani pääsin Riina-serkun mukaan hänen työpaikalleen paikalliselle ala-asteelle. Keräännyimme aamulla sisäpihalle aamunavaukseen, josta oppilaat siirtyivät luokkiinsa. Serkkuni opettaa toista luokkaa, jossa oli parisenkymmentä tyttöä. Voin vain kuvitella, miten haasteellista työ on etenkin ensimmäisenä vuonna ollut, jolloin vain muutama oppilaista on osannut jonkin verran englantia, eikä muiden oppilaiden kanssa ole ollut yhteistä kieltä! Tytöt olivat oikein herttaisia ja mukavia ja heillä oli viihtyisä luokka.

Tervetuloa 2F luokkaan!
Kuviksen tunti
Lounasaikaan syödään omia eväitä

Serkkuni sai eräältä oppilaaltaan kutsun tämän tädin häihin, jotka sattuivat matkani kanssa päällekäin. Riina selvitti pääsenkö minäkin mukaan häihin ja olin tervetullut. Matkani loppuhuipennus olivatkin naisten häät, joissa istuttiin, syötiin ja juotiin. Paikallisten kuvaaminen ei ole sallittua, enkä edes yrittänyt salakuvata häitä, sillä olivathan häät ikimuistoinen kokemus, vaikkei niistä kuvamuistoja jäänytkään.

Pukeuduin häihin paikalliseen kansallispukuun kandoraan. Häävieraiden pukeutuminen vaihteli perinteisistä puvuista melko paljastaviinkin iltapukuihin. Paikalliset naiset olivat panostaneet ulkonäköönsä ja serkkuni oppilaskin oli ollut koulusta pois päästäkseen kauneussalonkiin kaunistautumaan. Ja voi kuinka kaunis prinsessa hän olikaan!

Serkukset valmiina häihin!
Arvaa kummalla on korkkarit?

Hääpöydät olivat täynnä ruokaa ja palvelusväki kiersi salia tarjoten mm. teetä, kahvia, hedelmämehuja, sahramilettuja ja pikkumunkkeja. Osa palvelusväestä kiersi tuoksujen kanssa ja vieraat sipaisivat lukuisia kertoja lisää tuoksuja ihoilleen ja vaatteilleen. Alkupalojen jälkeen pöytään kannettiin erilaisia lihoja sekä lihapuuroa, joka maistui vehnäpuuron ja nötköttin sekoitukselta. En ole pahoillaan, vaikka en tähän makuelämykseen törmäisi enää toista kertaa! Lopuksi saimme varsinaisen pääruuan, joka oli ilmeisesti vuohta. Kamelin lihaa ei tarjottu näissä häissä. Jälkiruuaksi tarjottiin erilaisia suklaita sekä limsaa. Ruokaa jäi valtavasti syömättä, mutta jäljelle jäänyt ruoka päätyy onneksi roskiksen sijaan köyhille.

Olimme siirtyneet pääruokaan, kun morsian saapui paikalle. Hän käveli hienossa valkoisessa häämekossaan lavalle, joka muistutti muotinäytöslavaa. Siellä morsian käveli muutaman kerran edestakaisin valonheittimien seuratessa häntä. Lopuksi morsian istuuntui lavalla olevalle sohvalle ja poseerasi lähisukulaisten kanssa valokuvaajalle.

Päätimme lähteä häistä kotiin ennen sulhasen saapumista paikalle. Hääjuhla päättyy yleensä siihen, kun sulhanen hakee morsiammen häistä. Kun pääsimme parkkipaikalle, niin sulhanen saapui juuri paikalle.

Arabiemiraateissa on yleistä mennä serkun kanssa naimisiin, jotta myötäjäiset pysyvät suvussa. Miehellä saattaa olla useampi vaimo - rajana on vain se, että miehen pitää pystyä elättämään kaikki vaimonsa ja heidän jälkeläiset.

Häiden lisäksi pääsin vierailemaan arabialaisessa kodissa. Pihalla odotti iso kaksikerroksinen paritalo. Toisella puolen taloa asui Riinan ystävä, toisella puolella ystävän miehen toinen vaimo. Perheen isä oli kotona, mutta häntä en mennyt kättelemään ja virallisesti itseäni esittelemään. Miestä kätellään vain, jos mies tekee ensin aloitteen. Sen sijaan talon äiti ja tyttäret tulivat tervehtimään minua kuin olisin läheinenkin ystävä eli he halasivat ja antoivat kolme poskisuudelmaa.

Vieraiden vastaanottohuone
Ruokalutila/olohuone. Ruokapöydästä huolimatta
arabialaiset ruokailevat lattialla maton päällä.
Olohuonetta

Perheen äiti halusi viedä minut aavikolle ja autoon lastattiin lapsikatras, vieraat sekä perheen lemmikki; metsästyshaukka. Metsästyshaukat ovat yleisiä lemmikkejä arabiemiraateissa ja perheen vanhimmat pojat kouluttivat haukkaa aavikolla ensin tekosyötin kanssa. Myöhemmin pojat päästivät ilmaan elävän linnun, jonka haukka pyydysti hetkessä. Me naisväki istuimme aavikolla teetä siemaillen samalla kun syötti lensi uhkaavasti meitä kohti!

Erilainen matkakumppani. P.S. Huomioi muovit tuliterän auton penkeillä.
Muoveja ei ihan heti pois otetakaan, jotta kaikki huomaavat arabinaisen
uuden auton!
Vähän jännitti pidellä teräväkynsistä ja -nokkaista kaveria
Aavikolla.
Huomioi sheikin lanseeraama arabialainen tervehdys!
Metsästyshaukan koulutusta
Metsästys on ohi

Paikallisista ihmisistä jäi oikein mukava mielikuva itselle. He olivat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia; minusta tuntui uskomattomalta, että pääsin vierailemaan arabialaisessa kodissa ja jopa häissä! Mukavaa ja vieraanvaraista oli toki myös suomalaisessa kodissa. Opin paljon paikallisesta kulttuurista esittämällä lukuisia kysymyksiä serkulleni ja sainkin sellaisen informaatiotulvan, että varmasti olen jotain unohtanutkin!

Serkkuni perheen talo muurien keskellä
Ensimmäinen kosketus arabialaiseen keittiöön,
joka muistutti minusta paljon turkkilaista keittiötä.

Matka oli kaikkine hienoine kokemuksineen tärkeä myös sillä, että pääsin tutustumaan paremmin kummipoikaani Verttiin sekä myös sanavalmiiseen isoveljeen Jamiin. Teimme yhdessä mukavan päiväretken Al Ainin eläintarhaan, joka oli rakennettu hyvällä maulla eläimiä kunnioittaen. Eläintarhassa oli sellaisiakin eläimiä, joita en ole ennen nähnyt, kuten arabialainen hiekkakissa ja albiinosiili.

Kartanlukija ja kumppanit
Paikallinen perhe
Kestosuosikkini valkoinen tiikeri
"Herätkää leijonat!"
Leijonat päiväunilla
Uskomattoman hieno ja laaja afrikkalaisten eläimien aitaus!
Mikäs se sellainen eläintarha olisi, josta ei moskeijaa löytyisi?

Kiitos Riina, Tuukka, Jami ja Vertti! Teitte matkastani ikimuistoisen! Sukran!