sunnuntai 19. lokakuuta 2014

MATERUNIN KYLÄN KAHVITILA JA VESIPUTOUS

Lauantaina lähdimme retkelle Materunin kylään. Kylä kohoaa 1500 metriä meren pinnan yläpuolelle ja ajelimme hitaasti kapeaa tietä ylöspäin. Matkan varrella oli köyhiä kyliä pienine kauppoineen ja vaatimattomine asuinrakennuksineen. Olimme juuri päässeet Materunin kylään, kun automme hajosi ja alkoi savuamaan. Onneksi olimme lähellä määränpäätämme ja jatkoimme jalkaisin kohti luomutilaa, jossa tuotetaan arabicakahvia.

Ajomatkalla tuli vastaan monenlaista kulkijaa
Matkan varrella oli pieniä kauppoja
Tiet olivat kapeita hiekkapolkuja
Tervetuloa Materunin kylään!
Auto hajosi kesken matkan...
...ja sitten jatkettiin matkaa jalkaisin.
Kylän lapset ihmettelivät valkonaamoja...
...ja toivoivat varmaan saavansa lahjoituksia tai rahaa.
Ohi kulki myös kaksi miestä lehmäparan kanssa.

Kahvitilalla meille kerrottiin tansanialaisen kahvin historiasta. Saksalaiset ovat aikoinaan tuoneet kahvipuita Etiopiasta Tansaniaan ja kaikki tansanialaiset kahvipavut ovat arabicaa. Tarinan mukaan vuohien paimentaja alkoi ihmetellä, kun vuohet eivät nukkuneet ollenkaan ollessaan tietyllä laitumella. Toisella laitumella ollessaan vuohet puolestaan nukkuivat öisin. Paimen hoksasi, että vuohet ovat syöneet kahvipuun papuja ja koska vuohet eivät sairastuneet papuja syötyään myös paimen päätti kokeilla niitä. Vuohipaimen piti kahvipavun makeasta mausta ja huomasi samalla, että hän jaksaa kofeiinin avulla valvoa pidempään. Myöhemmin paimen kokeili toisiko pavut makua kuumennettuun veteen. Kerran vesi unohtui papuineen nuotiolle ja koko vesi haihtui liekkien leimussa pois padasta. Samalla pavut paahtuivat ja paimen huomasi, miten mahtava tuoksu paahdetuista pavuista syntyi. Hän päätti keittää paahtuneita papuja vedessä ja näin kahvi sai alkunsa.

Termi arabica puolestaan on saanut alkunsa siitä, kun arabialaiset hakivat aikoinaan orjia Afrikasta ja he joivat matkoillaan paljon kahvia pysyäkseen paremmin hereillä. Tarinoiden totuudenperästä en tosin mene takuuseen! Kysyin mitä tahansa asiaa paikallisilta, niin kuulen aina eri ihmisiltä erilaisen vastauksen.

Kahvipuun kukintaa. Kukat tuoksuivat jasminille.
Punaiset kahvin marjat ovat valmiita poimittaviksi
Hillborn Organic Coffee

Kahvin valmistus alkaa laittamalla kahvin marjat ensin myllyyn, joka irrottaa hedelmälihan pavun ympäriltä. Kuoret tippuvat maahan ja pavut vierivät vesikulhoon. Käyttökelpoiset pavut uppoavat kulhon pohjalle ja pilaantuneet pavut jäävät kellumaan veteen. Kuivat kuorelliset pavut laitetaan isoon puumaljaan ja ne niitä murskataan paksulla puukepillä, jotta papujen kuoret irtoavat.

Ensimmäisenä jaotellaan hyvät ja käyttökelvottomat pavut
Kuorellisia kahvipapuja
Kuorien erottelua pavuista
Kuoret ovat irronneet pavuista

Kuorien ja papujen sekoitus nostetaan matalaan koriin, jota heilutellaan niin kauan, että kuorien palat lentävät korista. Seuraavaksi siivotut pavut laiteaan nuotiolle kulhoon ja niitä sekoitetaan lähes koko ajan. Papujen annetaan paahtua nuotiolla kunnes ne ovat lähes mustia. Seuraavaksi papujen annetaan jäähtyä jonkin aikaa.

Kuoret lähtivät papujen seasta helposti koria heiluttemalla
Pavut paahtuvat tulikuumassa astiassa
Papuja pitää hämmentää paahtamisen aikana
Paahdettujen papujen annetaan jäähtyä hetken

Paahdetut ja jäähtyneet pavut jauhetaan paksun puukepin avulla jauheeksi, jonka jälkeen jauhe kaadettiin nuotiolla kiehuvan veden sekaan. Kahvin annettiin porista nuotiolla lähes rauhassa, mutta loppuvaiheessa kahvia hämmennettiin muutamaan otteeseen. Seuraavaksi kahvi valutettiin siivilän läpi ja se oli valmista nautittavaksi. En yleensä juo ikinä kahvia, mutta puoli kupillista luomukahvia maistui erinomaiselta sokerin kera. Liekö kahvin makuun vaikuttanut ympäristö ja mukava tunnelma?

Käytimme lapsityövoimaa papujen jauhamiseen
Jauhetun kahvin annettin poreilla kuumassa vedessä
Lopuksi vähän hämmennettiin
Ja viimeiseksi kahvi siivilöitiin
Kippis!

Kahvikierroksen jälkeen jatkoimme matkaa Materunin vesiputoukselle. Patikointi kesti reilun puolituntia ja loppumatkasta meinasi olla puhti poissa, kun nousimme ylemmäs kohti vesiputousta. Maisemat matkan varrella olivat uskomattoman komeat!









Materunin vesiputous oli upea, mutta siitä oli vaikea saada kunnolista kuvaa. Pääskyset lentelivät vesiputouksen vierellä. Rinteillä on kuulemma usein pieniä apinoita, mutta niitä ei tällä kertaa näkynyt. Muut retkeläiset uskaltautuivat uimaan jääkylmään veteen, mutta minä halusin jäädä tällä kertaa rannalle.




Kotimatkalla jouduimme liikenneruuhkaan. Liikenneruuhka johtui hääkulkueesta, joka muodostui lukuisista autoista, jotka ajoivat hitaasti tööttäillen. Oli mielenkiintoista nähdä kulkue - enpä ole aiemmin törmännyt pakettiauton lavalla matkaavaan ja soittavaan hääorkesteriin! (Kuvat lainattu Lauralta.)

Liikenneruuhkassa ei paljon liikennesäännöistä välitetty.
Tämä katu on oikeasti kaksikaistainen ja kaksisuuntainen.
Sulhanen ajoi autolla ja bestman sekä morsiusneito
istuivat takapenkillä. 
Orkesteri soitti ja matkusti pakettiauton lavalla.

Retken päätteeksi menimme "kotona" saunaan. Pihallamme on suomalaistyylinen puusauna, jonne oli mukava mennä hikoilemaan hikoiltuamme ensin vesiputouksilla. Ikävä kyllä saunassa oli melko savuista ja silmiä meinasi kirvellä, mutta oli silti mukava löylytellä eucalyptyksen tuoksuisella löylyvedellä. Poimimme eucalyptyksen lehtiä mukaan vesiputousreissulta ja saimme ihanan saunatuoksun. Olipa todella mukava ja monipuolinen päivä!

Takapihan puusauna

maanantai 13. lokakuuta 2014

CHEMKAN KUUMAT LÄHTEET

Olimme viikonlopun melkein kaikkien Tanzania Volunteersin asukkaiden kanssa Chemkan kuumilla lähteillä. Kuumat lähteet sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päässä Moshista. Hiekka pöllysi, kun ajoimme halki kuivien aron kohti keidastamme.

Valtavat apinanleipäpuut ovat hienon näköisiä
Hiekka pöllysi, kun ajelimme pikkuteillä. Vuohet eivät
paljon välittäneet ohikulkijoista.
Pieniä röttelöitä oli paljon matkan varrella
Tuk-tuk toi kuumille lähteille turisteja

Chemkan kuumat lähteet oli ihastuttava paikka. Kilimanjaron pohjavesi virtaa luonnollisessa altaassa, jota ympäröi viikunapuut. Vesi on puhdasta ja allas on paikoittain jopa seitsemän metriä syvä. Vesi oli ihanan lämmintä ja altaassa kelpasi uida ja snorklata. Altaassa oli paljon pieniä kaloja, jotka söivät levää pohjakivistä. Jos itse jäi hetkeksikään seisomaan kiven päälle, niin pian kalat olivat heti kimpussa, mutta uimareita kalat eivät häirinneet. Altaassa oli kova virtaus, joten siellä oli koko ajan uitava, ettei virta veisi mennessään.







Yövyimme kuumilla lähteillä teltoissa. Siitä onkin pitkä aika, kun olen viimeksi nukkunut teltassa! Hyttyset olivat yön aikana syöneet kämppistäni oikein urakalla - hän laski saaneensa 60 puremaa. Minua ei toistaiseksi ole hyttyseet juuri häirinneet eli onneksi kämppikseni on enemmän hyttysten makuun kuin minä.

Meillä oli oma kokki mukana, joka valmisti meille herkulliset lounaat, illallisen ja aamupalan. Tansanialainen ruoka on on aika perusruokaa ilman mausteita ja olikin mukava saada pitkästä aikaa vähän mausteisempaa ja maukkaampaa ruokaa.

Meillä oli myös alueella vartija. Päiväsaikaan joku maasaimies yritti tulla häiritsemään seuruettamme, mutta vartija pyysi jättämään meidät rauhaan. Kuulimme urbaanilegendan, että kuumilla lähteillä liikkuisi öisin krokotiili, mutta tuskin Tanzania Volunteers olisi järjestänyt meille yön yli reissua lähteille, jos meitä yöllä olisi krokotiili vainonnut. Alueella oli paljon apinoita ja lintuja, ja olikin jännää aamu-uinnilla seurata, kun apinat hyppelivät altaan peittävissä oksistoissa. Törmäsin myös "sosiaalitiloissa" eli puskassa varaaniin, joka hiippaili lähistöllä. Onneksi muut olivat nähneet varaanin ennen minua ja tiesin, että voisin sellaiseen törmätä. Siinä vaiheessa, kun liskon pää pilkahti esiin lehtien takaa, niin mietin hetken, että kuuluukohan pää käärmeelle vai varaanille. Onneksi jälkimmäiselle!

Riippumatot olivat kovassa käytössä. Leirimme sijaitsi
ihanasti puiden varjossa.
Meille toimitettiin tuolit moottoripyörällä
Kokki valmistaa kaasuliedellä lounasta
Paikan päällä oli myös ravintola, josta olisi voinut ostaa
juomia tai vaikka chipsi mayaita eli munakasta, jossa
on raskanperunoita.
Kuumilla lähteillä oli paljon apinoita, joista oli tosin
vaikea saada valokuvaa.
Leirin pystytys käynnissä
Telttailimme puiden varjossa
Kokki valmistaa illallista grillaamalla kanaa
Saimme illallisella alkuruuaksi taivaallisen hyvää
purjokeittoa, nam!
Illalla sytytettiin nuotio, jotta se pitäisi eläimet pois
paikalta. Generaattorista saimme virtaa ja valaistuksen
leirialueellemme.
Koko porukka koolla
Paistoimme vaahtokarkkeja nuotiolla, mutta ikävä
kyllä vaahtokarkit maistuivat muovin ja saippuan yhdistelmälle.

Kuumat lähteet oli ihastuttava paikka, mutta huonona puolena oli, että siellä oli paljon muitakin, niin turisteja kuin paikallisiakin, jakamassa altaan kanssamme. Olimme kuitenkin ainoat yöpyjät, joten saimme nauttia altaasta yksin aamulla ja myöhemmin alkuillasta vähän ennen pimeän laskeutumista. Kuivuudesta johtuen alueella oli todella pölyistä ja olikin ihana päästä sunnuntai-iltana takaisin "kotiin" ja lämpimään suihkuun pesemään viikonlopun pölyt pois.

Afrikan korkein vuori Kilimanjaro kuumilta
lähteiltä kuvattuna.