Ennen Arabiemiraattien matkaa tutkin paljonko reissukuluja tulisi lisää, jos tekisin samalla reissun Omanin sulttaanikuntaan. Lentomatka oli sen verran hintava, että päätin unohtaa matkan. Olin yllättynyt, kun serkkuni kysyi kiinnostaisiko minua lähteä päiväreissulle Omaniin, joka tulee ihan Al Ainin rajalle. Tottakai olin heti valmis matkaan!
 |
| Innokas kuski on valmiina Omanin matkalle |
 |
| Al Ainin Jebel Hafeet vuori jäi taaksemme |
 |
| Omanin maisemat olivat kuivia ja karuja |
 |
| Matkalla Wadi Mudbahiin |
Suuntasimme Omanissa kohti Wadi Mudbahia, laaksoa, jonka pitäisi olla näkemisen arvoinen. Opasteet johtivat meidät kapealle tielle, mutta sen jälkeen opasteista ei ollut tietoakaan ja tie haarautui useampaan suuntaan. Lähdimme jo ajamaan takaisinpäin, kun vastaan ajoi emiraatti, joka tiedusteli minne olimme menossa. Hänellä ei ollut hajuakaan, missä Wadi Mudbah sijaitsee, mutta hän pyysi meitä seuraamaan. Ystävällinen emiraatti pysähtyi muutaman talon pihaan ja kävi kysymässä ajo-ohjeita. Lopulta emiraatti johdatti meidät Wadi Mudbahiin! Näin ystävällistä avunantoa ventovieraalta saa harvemmin Suomessa!
 |
| Missään ei ollut opasteita |
 |
| Hukassa? |
 |
| Ystävällinen emiraatti lähti oppaaksemme ja hiekka pölisi tiellä |
Perille päästyämme lähdimme tekemään lähempää tuttavuutta Wadi Mudbahin alueeseen. Törmäsimme irlantilaisiin naisiin, jotka olivat teltan kanssa retkeilemässä alueella. He kehoittivat menemään perille asti vesiputouksen luo. Vaihtoehtona oli joku kahlata syvenevässä vedessä tai kiivetä kallion yli.
 |
| Komea Wadi Mudbah |
 |
| Tuonne taakse pitäisi päästä - kahlatako vai kiivetäkö? |
 |
| Minusta ei ole vuorikiipeilijäksi. Pelottavaa! |
Kiipeily ei ole vahvimpia puoliani, mutta selvisin onneksi kallion toiselle puolen ihastelemaan vesiputousta. Harmi, että uikkarit jäivät kallion toiselle puolelle, enkä pitänyt kiipeämisestä niin paljon, että olisin halunnut kiivetä toisen reissun hakemaan niitä.
 |
| Wadi Mudbahin vesiputous |
 |
| Pienempi putous |
 |
| Kallion kuninkaat |
 |
| Hieno seinämä |
Wadi Mudbahilta matka jatkui kohti rannikkoa ja Soharin kaupunkia. Hiljalleen vuoristoiset maisemat muuttuivat vehreämmiksi ja saavuimme kaupunkiin.
 |
| Matka jatkuu... |
 |
| ...samoin vuoristomaisemat |
 |
| Kaupunki lähestyy moskeijoineen ja viheralueineen |
Kävimme Soharin rannalla pikaisesti kävelemässä, mutta likainen ranta ei houkutellut meitä jäämään rannalle pidemmäksi aikaa. Ikävää, etteivät ihmiset opi siivoamaan jälkiään. Paikkaliset tuntuivat viihtyvän rannalla roskista huolimatta ja osa uskaltautui kahlaamaan veteen - täydessä vaatetuksessa tietenkin.
 |
| Soharin ranta |
 |
| Omanin rantamuotia 2014 |
 |
| Miksi ihmiset, miksi? |
Vaikka rannalle jääminen ei houkutellutkaan, niin reissu oli mukava ja ehdimme nähdä paljon mielettömän hienoja maisemia. Maisemat muuttuivat aavikoista Omanin rajan ylityksen jälkeen vuoristoiksi. Tuli vähän samanlainen fiilis, kun ajaa käsivarren kautta Norjan puolelle; tunturit muuttuvat rajan toisella puolen vuoristoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti