PÄIVÄRETKI WICKLOW VUORILLE

Halusimme siskoni kanssa nähdä Dublinin matkalla myös Irlannin luontoa ja varasimme etukäteen päiväretken Wicklowiin yhden lukuisien sivustojen joukosta. Varausta tehdessä en voinut valita, miltä pysäkiltä hyppäisimme kyytiin ja laitoinkin varauspaikkaan sähköpostia ja sain sovittua, että hyppäämme kyytiin läheiseltä O'Connell kadulta. Odotimme innolla retkeä, mutta retkelle mukaan pääseminen ei onnistunutkaan ihan odotusten mukaan. Bussikuskioppaamme sanoi, että meitä on odotettu ensimmäisellä pysäkillä ja koska emme saapuneet paikalle, niin paikkamme on annettu muille! Siis mitä? Luulin, että kyseessä on huono irlantilainen vitsi, mutta kuski oli tosissaan. Hän neuvoi meitä tulemaan seuraavana päivänä uudelleen, mutta jäin vain sinnikkäästi inttimään, että tulemme kyytiin NYT. Meidän lyhyen matkan aikataulu olisi mennyt täysin pieleen, jos olisimme joutuneet siirtämään retkipäivää ja muutenkin matkamme oli maksettu ja olimme sopineet tulevamme kyytiin pysäkiltä missä nyt kylmissämme seisoimme. Lopulta inttäminen päättyi meidän eduksemme ja pääsimme kyytiin. Jos retki alkaa näin hyvin, niin voikohan se tuoda mitään hyvää tullessaan?

Bussimme kaarsi kaupungin läpi kohti etelää. Teimme ensimmäisen lyhyen pysähdyksen Dublinin lahdella, missä James Joyce on aikoinaan hetken asustanut (ensimäisessä kuvassa näkyvässä pyöreässä tornissa).

Reittimme varrella oli julkkisten asumuksia, joita en jaksanut bussin ikkunasta kuvata. Näimme Enyan n. 70 miljoonaa euroa maksaneen linnan ja Bonon kartanon portin. Ajelimme tosi kapeita kujia ja pensasaitojen oksat raapivat ikävän kuuloisesti bussin ikkunoita.

Pitkän kahvitauon jälkeen matka jatkui kohti Wicklow vuorten kansallispuistoa, missä taisimme tehdä peräti kolme pysähdystä. Kansallispuisto oli valtava ja maisemat komeat. Näissä maisemissa on kuvattu Braveheartin taistelukohtauksia ja pysähdyimme P.S. I love you -sillalle. Siis mille sillalle? En ollut ikinä kuullutkaan moisesta elokuvasta, mutta katsoin romanttisen elokuvan palattuani kotiin. Suosittelen Wicklowin maisemia, mutta en elokuvaa.

Pysähdyimme Wicklow vuorten kansallispuistossa ihastelemaan Guinness järven maisemia. (Jos nimestä tulee mieleen olut, niin et ole ollenkaan hakoteillä, sillä Guinnessin panimo käyttää Wicklow vuorten vettä.) Viikingit sarjan kolmannen tuotantokauden kuvaukset olivat hiljattain päättyneet, ja näimme alueen lähellä kuvauksissa käytetyn viikinkilaivan. (Olisin voinut kyllä elää ilman tätä kokemustakin.) Itse maisemat olivat hulppeat ja niin oli myös tuuli. Pipo ei pysynyt päässä ja tuntui, että tuuli vie mennessään. Valokuvauksellinen mallikuva meistä siskoksista kertonee kaiken. Ja kuten kuvista huomaa, niin Irlannin sää on ailahtelevainen. Välillä satoi kaatamalla ja välillä paistoi aurinko.

Lounastauon jälkeen suuntasimme Glendaloughin Upper Lakelle eli ylemmälle järvelle. Oppaamme ilmoitti meille, että meillä on seitsemän minuuttia aikaa tutustua ympäristöön. Aikaa oli taas ruhtinaallisesti. Palatessamme takaisin bussille, meille tarjoiltiin Jameson viskiä. Matkakuvauksessa luki, että ohjelmaan kuuluu viskin maistelua ja oletin sen tapahtuvan jossain pubissa. Sen sijaan kuski kaatoi viskiä pieniin pikareihin ja "nautimme" viskiä parkkipaikalla. En ole viskin ystävä ja olisin mieluummin käyttänyt viskin maisteluun runsaasti varatun ajan järven rannalla.

Kuvissa olevia keltaisia kukallisia pensaita oli muuten koko Wicklowin alue täynnä. Pensaan nimi meni ohi, mutta kukat olivat piikikkäämpiä, mitä ruusut!

Viimeisenä ohjelmassa oli Glendaloughin luostariin ja hautausmaahan tutustuminen. Olimme jo Dublinissa vierailleet Glasnevin hautausmaalla ja tämä pieni Glendaloughin hautausmaa jäi kyllä kakkoseksi, mutta opin silti jotain uutta oppaan selityksistä. Lisäksi saimme sentään kuvata hautausmaan viereisellä laitumella loikoilevia lampaita.

Retki oli meille pettymys. Näimme paljon maisemia, mutta bussin ikkunasta. Olisi ollut mukavampi, jos pysähdyksiä olisi ollut enemmän ja aikaa olisi ennemminkin nipistetty 40 minuutin kahvitauosta. Kaikesta huolimatta saavuimme Dubliniin aikataulusta reilun tunnin jäljessä. Vastaavia retkiä on myynnissä paljon ja kaikissa on suurinpiirtein samanlainen ohjelma ja aikataulu, joten todennäköisesti on yhdentekevää, minkä matkanjärjestäjän kautta retken ostaa. Meidän retkemme oli äänestetty TripAdvisorin ykkösretkeksi. Hinta oli edullinen, mutta onko sillä väliä, jos retki ei ole laadukas? Vaihtoehdoksi olisi jäänyt vuokrata auto ja huristella omatoimisesti Wicklowin maisemissa, mutta se ei olisi tällä meidän sisarten matkaseurueella onnistunut.