PINTARAAPAISU KATHMANDUSTA

Viikko Nepalissa vierähti todella nopeaa ja reissuun mahtui paljon uusia paikkoja ja lukuisia tapaamisia. Kuten aiemmassa blogipostauksessa tuumasinkin, niin minulle jäi olo, että kulttuurissa olisi vielä paljon sisäistettävää.  30 miljoonan asukkaan Nepali on poliittisesti epävakaa maa, eikä ihme, sillä maan lähihistoriaa varjostaa kymmenen vuotta kestänyt sisällissota, joka päättyi vuonna 2006. Vuoden 2015 maanjäristys oli tuhoisa ja sen jälkiä korjataan edelleen.

Reissun aikana nukuimme muutaman yön Kathmandussa Hotel Maya Manorissa. Kaikkeen muuhun näkemäämme ja kokemaamme verrattuna hotelli oli todella upea. Söimme useana iltana hotellin hyvässä ravintolassa ja aamupalalla joimme ihanaa mausteista masalateetä. Jos päädyn vielä joskus Kathmanduun, niin voisin ihan hyvin majoittua toistamiseenkin Maya Manorissa.

Kathmanduun meillä ei ollut juurikaan aikaa tutustua, mutta ehdimme onneksi saada pintaraapaisun kaupungista. Yhtenä iltana meillä jäi sen verran aikaa, että ehdimme pikaisesti shoppailemaan Thamelin alueella. Thamel on hippien ja reppureissaajien suosimaa aluetta. Toisaalta tuntui, ettei Thamelin ostoskaduilla ollut paljon eroa pekingiläisiin shoppailukujiin tai -marketteihin. Tarjonta oli hyvin samanlaista. Mutta niinhän se on - mitä enemmän maailmaa näkee, niin sitä enemmän paikat muistuttavat toisiaan.

Ostoskaduilla oli paljon myynnissä retkeilijöille ja vuorikiipeilijöille varusteita, mutta en luottaisi niiden aitouteen. Paikallisia tuotteita olivat huovutetut käsityöt. Sen verran ehdin ostaa tuliaisia, että ostin itselleni huovutetun pannunalusen ja purkin paikallista teetä. Nepalissa on tinkimiskulttuuri, mutta tinkiminen sujui huomattavasti helpommin, mihin olen aikoinaan Kiinassa asuessa tottunut. Lähtöhinnat ovat jo sen verran kohtuulliset, ettei kaikista tuotteista ole pakko edes tinkiä.

Thamelin alueella sijaitsi upea Garden of Dreams -puutarha. Kokoonnuimme reissuporukalla shoppailukierroksen päätteeksi puutarhassa sijaitsevaan ravintolaan. Vaikka miljöö olikin upea, niin ruoka oli keskinkertaista ja pääasiassa länsimaalaista. Puutarha oli silti ehdottomasti vierailun arvoinen; se oli kuin oma maailmansa, jonne pääsi hetkeksi pakoon kaupungin väen paljoutta ja hälinää.

Viimeinen reissupäivämme oli varattu nähtävyyksiin. Vierailimme ensimmäisenä Boudhanath temppelissä. 36 metriä korkea stupa on yksi Kathmandun suosituimmista nähtävyyksistä.

Jollekin toiselle voisi riittää yksi silmäys stupaan, mutta kuljin sen lumoissa ottaen kymmeniä valokuvia melkein jokaisesta mahdollisesta kulmasta. Buddhan silmän ovat viisauden silmät, jotka näkevät neljään eri suuntaan, mikä tekee Buddhasta kaikkinäkevän. Buddhan nenä muistuttaa kysymysmerkkiä. Koukero on nepalilainen numero 1, joka symboloi kaikkien asioiden yhtenäisyyttä ja yhtä tapaa saavuttaa valaistuminen Buddhan opetusten kautta. Buddhalla on myös kolmas silmä, joka symboloi Buddhan kaikkien näkemisen viisautta.

Buddha on muuten syntynyt Nepalissa, Lumbinin kaupungissa.

Lounaan jälkeen ajoimme Lalitpurin alueelle Patan Durbar -aukiolle. Aukion historia ei ole täysin selvillä, mutta se on syntynyt satoja vuosia sitten eri kuningaskuntien aikana. Aukion nykyisen arkkitehtuurin uskotaan olevan 1600-luvulta ja tutkijoiden mukaan alue on ollut erittäin vauras kukoistuksensa aikana. Ja siltä se myös vaikutti. Temppeleitä alueella oli kymmenittäin. Osa niistä oli suurempia ja osa pienen pieniä kadun kulmissa olevia rakennelmia.

Maanjäristyksen tuhot näkyivät aukiolla. Lukuisat isommat temppelit olivat korjauksen alla ja rakennustelineiden vieressä oli kylttejä, joissa Japanin kerrottiin avustavan korjaustöissä. Alueella oli paljon turisteja, mutta samaan aikaan myös paikalliset olivat kokoontuneet aukiolle perjantai-iltapäivänä ja alkuiltana.

Yhteen nähtävyyksiin varattuun päivään ei mahtunut kahta kohdetta enempää, mutta mielestäni paikalliset matkanjärjestäjät olivat valinneet nähtävyydet hyvin. Onneksi ehdimme nähdä jotain muutakin kuin kylien elämää, vaikka vierailut kylissä olivatkin reissun päätarkoitus.

Kaukokaipuuni vain kasvoi reissussa ja olisi mukavaa päästä lähiaikoina jälleen jonnekin Euroopan ulkopuolelle tutustumaan aivan uudenlaiseen miljööseen ja kulttuuriin. Ehkä jonain päivänä palaan Nepaliin.