MINILOMA KIOVASSA

Pääsiäinen ja pidennetty viikonloppuvapaa oli oivaa aikaa suunnata Kiovaan. Kiovan lentokentällä ehdin jo ajatella, että miksi olemme tulleet kaupunkiin, missä turisteja vain huijataan. Taksitolpalle ei nimittäin tullut takseja ja kun menimme Markuksen kanssa takaisin lentokentän sisällä olleelle taksiständille varaamaan taksia, meille ilmoitettiin, että taksin saaminen kestää ainakin puoli tuntia. Samaan aikaan, kun virkailija varmisteli haluammeko varmasti odottaa niin kauan taksin saapumista, laiton taksikuski nojaili ständin pöytään odottaen, että lähdemme hänen kyytiin. Sanoimme odottavamme taksia. Yllätyimme, kun heti sen jälkeen meille ilmoitettiinkin, että valkoinen auto odottaa meitä ulkona. Siis mitä ihmettä? Saimme sittenkin taksin heti, mutta meitä yritti virkailija huijata ottamaan laittoman taksin.

Kun katselin maisemia taksin ikkunasta, ajattelin, että viikonlopusta tulee pitkä, jos meitä yritetään joka paikassa huijata. Taksikuskimme katsoi ajaessaan auton minitelkkarista suoraa lähestystä presidentin vaalien väittelytilaisuudesta. Kuski kommunikoi kanssamme sovelluksen kautta, joka käänsi hänen puheensa meille englanniksi. Hän kovasti toivoi Zelenskyin voittavan viimeisellä äänestyskierroksella istuvan presidentin Porošenkon. Kuski kertoi olevansa tavallinen mies, joka yrittää rehellisellä työllä tienata elantonsa. Hän jätti meille puhelinnumeronsa ja tilasimmekin häneltä kyydin matkan lopuksi takaisin lentokentälle.

Ensimmäisenä iltana emme ehtineet tehdä muuta kuin lähdimme Hotelli Dniprosta etsimään lähintä metroasemaa ja kävimme tarkistamassa paikan, josta lähtisimme seuraavana aamuna Tšernobylin retkelle. Metroasema oli retrohenkinen. Matka maksettiin poletilla ja voi hyvänen aika sitä ihmismäärää! Viimeksi olen ollut yhtä täydessä metrossa Pekingissä.

Kiovassa ehdimme olla kaksi kokonaista päivää. Meille aika oli ihan riittävä, kun matkan päätarkoituksena oli Tšernobylin vierailu. Aikaa olisi saanut kulumaan enemmänkin, jos olisi halunnut kiertää museoita ja koluta läpi kaikki ne lukuisat kirkot, joita kaupungissa oli hengästyttävä määrä.

Hotellimme ikkunasta näkyi valtava kaari ja lähdimme selvittämään, mistä on kyse. Kaari oli Ukrainan ja Venäjän ystävyysmonumentti. Monumentin vierellä oli näköalatasanne ja sieltä lähti lisäksi kävelyreittejä moneen suuntaan. Lähdimme suunnistamaan Rodina mat -muistomerkille, jonka luo matka kestikin kävellen tuntikausia luonnon helmassa seikkaillen ja välillä taukoja pitäen.

Matkan varrella oli Eternal Glory -puisto, mistä oli komeat näköalat. Itse asiassa Kiovassa oli lukuisia hienoja näköalapaikkoja. Puistossa oli obeliski ja tuntemattoman sotilaan muistomerkki.

Puiston lähellä sijaitsi Pecherskin Lavra -luostarialue. Alue oli valtava lukuisine luostareine ja kirkkoineen. Menimme kryptaan, mutta minut häädettiin sieltä pois, koska olin epäsiveellinen, eikä minulla ollut hametta. Samaan aikaan paikalliset naiset kävelivät luostarialueella minihameissaan, joten tuntui naurettavalta, ettei nainen päässyt pitkälahkeisissa housuissa kryptaan; olinhan kuitenkin kietonut huivin päähäni. Jo ennen häätöä kryptassa tuli kuitenkin sellainen olo, että haluan sieltä pian pois. Hartaat uskovaiset kumartuivat suutelemaan hauta-arkkujen kansia. Koin olevani väärässä paikassa.

Luostarialue oli todella sokkeloinen. Emme meinanneet löytää sieltä uloskäyntiä. Oli myös hankalaa löytää sisäänpääsy puistoon, jossa Rotina mat - äiti synnyinmaa patsas sijaitsee. Lähin portti oli suljettu kokonaan, eikä auttanut kuin kiertää puiston päinvastaiseen kulmaan.

Yli 100 metriä korkea patsas oli vaikuttava. Patsaan yhteydessä olisi ollut Suuren isänmaallisen sodan museo. Pihalla lapset leikkivät panssarivaunujen päällä.

Peizazhna kuja oli hauska ja erilainen paikka. Kuja on väärä termi kuvaamaan paikkaa - pitkän kävelykadun varrella oli monenlaista taidetta ja useita leikkipuistoja. Suosikkini oli pitkä kissa-aita, joka oli tehty mosaiikista.

Olimme yllättyneitä, että Dnepri-joen rannan toisella puolella oli silmänkantamattomiin jatkuva hiekkaranta. Joen ylittävä silta oli lenkkeilijöiden suosiossa, mutta ranta oli autio muutamaa kalastajaa lukuunottamatta. Ravintoloitsijat kunnostivat rantakahviloita tulevaa sesonkia varten. Olisi mielenkiintoista tietää käykö Kiovassa paljon ulkomaalaisia rantalomailijoita.

Kirkkojen ystäville Kiovassa riittäisi useiksi päiviksi katsottavaa. Meidän kirkkokierros jäi vaatimattomaksi. Nousimme pienen remontissa olevan kirkon näköalatasanteelle pientä pääsymaksua vastaan, mutta itse kirkko oli suljettuna.

Vierailimme Pyhän Sofian katedraalissa, joka rakennettiin jo 1000-luvun alussa. Nykyisin Unescon maailman perintökohde toimii museona. Katedraalin pihalla olikin useita eri rakennuksia, jotka toimivat museoina. Esimerkiksi vanhassa leipomossa oli pieni taidenäyttely.

Lisäksi kävimme Pyhän Mikaelin luostarissa, jota kuvasimme ainoastaan Pyhän Sofian katedraalin kellotornista. Luostarissa oli valokuvauskielto ja siellä vallitsi muutenkin sen verran harras tunnelma, etten olisi kehdannut ottaa kuvia, vaikka se olisikin ollut sallittua.

Ukraina valitsi presidentin pääsiäisenä. Itsenäisyyden aukiolle oli kerääntynyt paljon ihmisiä. Emme oikein tienneet, että johtuiko se pääsiäisestä vai vaaleista. Viimeisenä iltana kävimme vielä katsomassa The House of Chimeras -rakennusta. Ihmettelimme, kun kadulla oli poliisipartioita ja kadulla kulkemista rajoitettiin. Etsimämme talo sattui sijaitsemaan presidentin virka-asuntoa vastapäätä. Presidentin residenssin edustalle oli kerääntynyt valtavasti ihmisiä ja talon parvekkeelta poistui juuri puheen pitäjä. Ehkä se oli Porošenko - ainakin meille tuli sellainen olo, että kadulle kerääntyneet ihmiset olivat vallasta luopuvan presidentin kannattajia.

Kimeerien talo oli erikoinen rakennus, jota koristi italialaisen arkkitehdin betoniveistokset sarvikuonoista, sammakoista, käärmeistä, peuroista, elefanteista, merenneidoista ja ties mistä!

Vaikka Kiovan matka alkoikin epäilyttävästi taksihuijausyrityksellä, niin matka meni siitä huolimatta hyvin, eikä mitään muuta erikoista tapahtunut. Kaksi päivää Kiovassa oli ihan sopiva aika meille ja reissusta jäi hyvä mieli.