Marco Kosonen: Rock'n'roll Suicide Bar
Reissublogini herää taas hiljalleen henkiin muutaman kuukauden tauon jälkeen. Reissukuume on ollut kova, mutta on ollut pakko säästää tulevaa Tansanian reissua varten. Lähden muutaman päivän päästä kahdeksi kuukaudeksi Tansaniaan opetusharjoitteluun, ja haaveena on, että ehdin reissun aikana nähdä paljon muutakin kuin työpaikan.
Minulle oli alusta alkaen selvää, että lähden ulkomaille opetusharjoitteluun, mutta alkuperäisissä haaveissani olivat Japani ja Saksa. Sattumalta tutustuin vajaa vuosi sitten saman oppilaitoksen entiseen oppilaaseen Aijaan, joka oli ollut opetusharjoittelussa Tansaniassa. Aija ehdotti, että lähtisin itsekin Afrikkaan. "No, en!" oli ensimmäinen ajatukseni.
Ajatus Tansaniasta jäi kuitenkin takaraivooni ja pian kyselinkin Aijalta lisää hänen harjoittelusta ja otin yhteyttä Tanzania Volunteers järjestöön, joka järjestää vapaaehtoistyö- ja työharjoittelupaikkoja Pohjois-Tansaniassa Moshissa. Olen tehnyt harjoittelusopimuksen paikallisen ammattikoulun kanssa ja odotan mielenkiinnolla, mikä minua paikan päällä odottaa.
 |
| Moshi sijaitsee Kilimanjaron juurella lähellä Kenian rajaa |
Tansania ja muutenkin Afrikka on minulle aika tuntematon alue. Yleensä suunnittelen reissuni hyvin etukäteen, mutta nyt olen keskittynyt miettimään opetusharjoitteluani ja tutustun maan historiaan ja kulttuuriin vasta paikan päällä. Haaveissani on päästä harjoittelun lomassa käymään safarilla ja harjoittelun päätteeksi suuntaan muutamaksi päiväksi Sansibarille lomailemaan.
Askel tuntemattomaan on herättänyt minussa paljon ennakkoluuloja, eivätkä ennakkoluulot ole vähentyneet, kun olen vastaillut läheisteni kyselyihin Tansanian turvallisuudesta. Minulle ei tullut yhtään turvallinen olo Suomen Ulkoministeriön Tansanian matkustustiedotetta lukiessa, mutta sitten ajattelin taas järjellä, että vastaavia tiedotteita on olemassa muistakin maista, missä olen jo matkustanut. Nyt vain jännittää vähän, kun reissaan yksin. Omalla käytöksellä voi kuitenkin vaikuttaa aika paljon siihen herääkö rikollisilla kiinnostus sinua kohtaan. Minulla ei ole koruja tai merkkivaatteita ja pidän huolen tavaroistani. En aio liikkua yksin pimeällä ja aina kannattaa muistaa, että kotikulmillakin voi tulla ryöstetyksi. Ei Suomikaan enää mikään lintukoto ole.
Matkailu avartaa ja maailma kutsuu jälleen reissunaista. Lupaan kirjoittaa blogiin kuulumisia lukuisien kuvien kera, jos vain afrikkalaiset internetyhteydet sen suovat.
Kwa heri! Näkemiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti