LISSABON JA THE CURE

Vuosi sitten pikkusiskoni ilmoitti, että isosiskon velvollisuus on viedä hänet The Curen keikalle jonnekin. Kysyin, että minne hän haluaa keikalle ja ostimme liput Lissabonin MEO Arenalle. Nyt vuosi myöhemmin Lissabonin reissumme tuli vihdoin ajankohtaiseksi.

Olimme budjettimatkailulinjalla ja valitsimme huokeimmat mahdolliset lennot Lissaboniin. Lensimme Lufthansalla Frankfurtin kautta kohteeseen ja majapaikaksi valikoitui huokea Residencial Joao XXI. Majapaikka maksoi 25 €/yö ja hintalaatusuhde oli kohdillaan - hintaan sisältyi omalla kylppärillä varustettu huone sekä ilmainen nettiyhteys. Lämmintä vettä tuli hanasta ja huone oli suhteellisen siisti - mitä muuta sitä juuri tarvitseekaan?

Työkiireiden takia ehdimme olla Lissabonissa ainoastaan kolme päivää. Lyhyen reissun aikana olimme sään armoilla eli nähtävyyksille oli lähdettävä satoi tai paistoi. Ensimmäisenä aamuna suuntasimme Belémiin kaatosateesta huolimatta. Meren rannan kova tuuli ei helpottanut sääolosuhteita. Sateenvarjon käyttäminen oli kovassa tuulessa mahdotonta ja välillä tuntui, ettei kertakäyttösadetakista ole mitään apua.

Menimme ensimmäisenä tutkimusmatkailijoiden symbolille eli Belémin tornille. Torni rakennettiin vuosina 1515-1521 Vasco da Gaman tutkimusretkien kunniaksi sekä kaupungin puolustukseksi. Tornia on käytetty muun muassa asevarastona ja vankilana. Torni on avoinna turisteille, mutta emme jääneet sateessa jonottamaan sisäänpääsyä. Olen vieraillut kerran aikaisemmin muutamia vuosia sitten Lissabonissa ja silloin tuli käytyä tornissa paremmalla säällä.

Belémissä sijaitsee tornin lisäksi kaksi muutakin Lissabonin olennaista nähtävyyttä eli Santa Marian kirkko sekä Mosteiro dos Jerónimos eli Hieronymuksen luostari. Vierailimme ensin luostarin kupeessa olevassa kirkossa, missä on Vasco da Gaman hauta. Kirkkoon pääsi sisälle ilman pääsymaksua ja jonottamista, mutta kirkkokierroksen jälkeen jonotimme tuulen ja sateen armoilla lippuja luostariin.

Jonottaminen kannatti, sillä Hieronymuksen luostari on yksi upeimmista rakennuksista, missä olen vieraillut. Holvikaarista ja pylväistä tuli vahvasti mieleen Oxfordin yliopiston college Christ Church, missä vierailimme siskon kanssa viime kesänä. 

Luostarin ylimmästä kerroksesta avautui oviaukko, joka johti Santa Marian kirkon parvelle. Parvelta oli hieno näkymä kirkkoon vähän erilaisesta perspektiivistä, mistä yleensä kirkkoja katselee.

Belémistä päätimme siirtyä loppupäiväksi sateensuojaan Colombo -ostoskeskukseen. Ostoskeskuksessa vierähtikin useita tunteja, kun kiersimme ihmistungoksessa ensin katsomassa, mitä voisimme mahdollisesti ostaa ja sen jälkeen menimme päivälliselle tekemään strategista shoppailusuunnitelmaa. Olimme reissussa kevyesti reppujen kanssa, joten jouduimme miettimään, mikä on tarpeellisinta ja mitä reppuun mahtuu.

Ostoskeskuksessa ja muuallakin kaupungilla oli virittäydytty joulutunnelmaan joulukuusineen ja -valoineen. Taisimme nähdä itse joulupukinkin jossain ostarissa.

Toisena reissupäivänä kävimme useammalla näköalapaikalla katselemassa maisemia. Lissabonissa korkeuserot ovat valtavia ja varsinaisten näköalatasanteiden lisäksi maisemia voi ihastella jo pelkästään kävelemällä katuja pitkin.

Saimme onneksi toisena päivänä nauttia auringonpaisteestakin, mutta siitä huolimatta saimme kahteen kertaan sadekuuron niskaamme. Olimme molemmilla kerroilla menossa katsomaan meren rantaan Pop Galo -veistosta eli Portugalin symbolia kukkoa. Taivas synkkeni yllättäen ja jouduimme ensimmäisellä yrityksellä kääntymään takaisin päin. Toisella kerralla olimme kukon luona, kun sade yllätti ja yritimme pitää sadetta kukon siipien suojassa. Sateenvarjosta ei tälläkään kertaa ollut juuri apua, kun vettä tuli lähes vaakatasossa.

Viimeinen reissupäivä oli yllätyksellinen. Teimme herättyämme lähtöselvityksen kotimatkaa varten ja lähdimme sen jälkeen kaupungille aamupalalle. Aaamupalan jälkeen huomasimme Lufthansan tekstiviestit: lento Frankfurtiin sekä Frankfurtista Helsinkiin oli peruttu! Onneksi meillä ei ollut mitään tärkeitä suunnitelmia päivälle, joten hyppäsimme metroon ja menimme lentokentälle jonottamaan Lufthansan tiskille. 

Jouduimme jonottamaan vain puolisen tuntia, jonka jälkeen saimme seuraavaksi aamuksi British Airwaysin lennon Lontooseen ja sieltä Helsinkiin. Onneksi reagoimme lentojen peruuntumiseen nopeasti ja saimme asian hoidettua melko helposti. Seuraavana aamuna jono Lufthansan tiskille oli todella pitkä ja jonottamiseen olisi todennäköisesti mennyt tuntikausia. (Lentojen peruuntuminen johtui Lufthansan lentäjien lakosta.)

Lentokentältä suuntasimme takaisin kaupunkiin ja kävimme vielä tsekkaamassa muutamat kaupungin kulmat ennen iltaa. Vierailimme Carmo kirkon raunioilla. Kirkko oli aikanaan Lissabonin suurin kirkko, mutta se tuhoutui vuonna 1755 maanjäristyksen seurauksena. Raunioiden yhteydessä on nykyään pieni arkeologinen museo, jossa on muun muassa vanhoja hautakiviä ja muumioita.

Reissu kohokohta oli The Curen keikka MEO Arenalla. Arenalla oli rento tunnelma. Ihmiset joivat, polttivat tupakkaa ja pössyttelivät sisällä. Konserttiyleisön keski-ikä oli varmasti noin 50 vuotta, mutta eihän illan esiintyjään ollut mikään ihan tuore nimi.

Cure heitti kolmituntisen keikan ja koko areena tuntui olevan fiiliksissään istumakatsomoa myöten. Vaikka en mikään Cure -fani itse olekaan, niin pidin keikasta tosi paljon ja sen lisäksi, että bändi kuulosti hyvälle, niin myös valoshow oli hieno. Keikka kruunasi koko matkan ja sen jälkeen oli hyvä lähteä hyvillämielin kotia kohti.

Kiitos Lissabon ja The Cure! Kiitos myös Bristish Airwaysille reissunaisten lennättämisestä koti-Suomeen!