perjantai 3. helmikuuta 2017

BUON ANNO 2017 - PAAVIN UUDEN VUODEN TERVEISET

Vuoden vaihde oli toisaalta hyvä hetki matkustaa Roomaan, mutta varjopuolena olivat lukuisat muutkin turistit. Menimme Markuksen kanssa uuden vuoden aaton aattona iltapäivällä Vatikaaniin tarkoituksena vierailla Pietarinkirkossa. Jono alkoi kirkon toisesta kulmasta kiertäen kirkon aukion reunoilta kirkon toiseen kulmaan. Eipä siinä muu auttanut, kuin käydä jonon jatkoksi.

Jonottaessa tuli huoli, että kirkko menee kiinni ennen kuin pääsemme sisään ja olemme turhaan jonottaneet ikuisuuden! Edessämme jonotti italialainen nuori mies ulkomaalaisen tyttöystävänsä kanssa ja italiaano tuntui tietävän, että kirkko on auki siihen asti, kunnes aurinko on laskenut. Aurinko laski uhkaavaa vauhtia, mutta samalla myös jono perässämme kasvoi, joten ajattelimme, että ehkä meillä ei ole hätää.





Tuntui kuin jonottaminen kestäisi yhtä kauan kuin Pietarinkirkon rakentaminen, joka kesti 120 vuotta, ja johon tarvittiin 20 paavia ja 10 arkkitehtiä. Pietarinkirkko vihittiin käyttöön marraskuussa 1626. Kahden tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme turvatarkastuksen jälkeen sisälle katolisen maailman pääkirkkoon.

Odotukset Pietarinkirkkoa kohtaan olivat korkealla, mutta kokemus oli itselleni pettymys. Tripsteri -blogissa siteerataan hyvin Mika Waltaria, joka on kirjoittanut Yksinäisen miehen juna -romaanissaan näin: "Pietarinkirkon epäinhimillinen, musertava suuruus herättää minussa oppositsionihengen. Se on tyypillinen esimerkki italialaisesta effektin tavoittelusta, - se ei enää ole rakennustaidetta, se on hirviö, joka pikemmin kauhistuttaa kuin herättää ylevyyden tunnetta." Enpä olisi osannut asiaa paremmin kuvailla!






Pietarinkirkossa ollessa hämärä ja lopulta pimeys laskeutui paavin johtaman maailman pienimmän valtion ylle. Samalle päivää emme ehtineet Vatikaanin museoihin.



Illalla hotellissa aloin selvittämään vieläkö Vatikaanin museoihin saa ostettua seuraavalle päivälle lipun ennakkoon. Ikävä kyllä lippuja ei ollut enää myynnissä ja lähdimme uuden vuoden aattona hyvissä ajoin liikenteeseen. Olimme noin kahdeksan maissa aamulla Vatikaanin muurilla ja niin olivat monet muutkin. Ei muuta kuin jonon perään. Vaikka jono ei näyttänytkään pahalta, niin puolitoista tuntia vierähti kirpakassa säässä.

Meillä ei ollut etukäteen oikein minkäänlaista käsitystä Vatikaanin museoista, vaan päätimme suunnistaa ensimmäisenä Sikstuksen kappeliin. Eihän sinne noin vain mentykään. Käytävät jatkuivat ja jatkuivat melkoisessa ihmistungoksessa. Erityisesti katot olivat täynnä toinen toistaan taidokkaampia taideteoksia ja olisimme museoissa varmasti vieläkin, jos olisimme jääneet jokaista yksityiskohtaa ihmettelemään!






Sikstuksen kappeli on kuuluisa Michelangelon kattomaalauksista. Kappelissa ei saanut kuvata, mutta ajattelin ihmisjoukkion keskellä, että jos otan ilman salamaa salakuvan, niin se ei vahingoita ketään. Kyllähän kappelissa osa turisteita otti kuvia ihan julkisestikin, mutta heille tultiin asiasta toki välittömästi huomauttamaan.

Kappelin molemmilla reunoilla oli penkkirivit. Istuimme ensin toisella puolen kappelia niskat nurin ja vaihdoimme vielä toisellekin puolelle, jotta saisimme ihastella käsittämättömän upeita maalauksia koko rahan edestä. Seurasimme siinä sivussa myös muita ihmisiä. Osa ihmisistä käveli kappelin läpi muina miehinä vilkaisematta koko kattoon - tai ainakin siltä se meidän silmissä näytti. Miksi mennä koko paikkaan, jos yksi maailman kuuluisimmista taideteoksista - Aatamin luominen - ei sen vertaa kiinnosta?




Uuden vuoden päivänä suuntasimme jälleen Vatikaaniin. Oli todella vaikeaa löytää netin kautta tietoa milloin paavi pitää uudenvuodenpuheen, mutta ihmismassasta päätelleen emme olleen erehtyneet ajasta! Luulimme ensin, että paavi pitää puheen Pietarinkirkon parvelta ja meinasime jäädä kauas seuraamaan puhetta. Onneksi kuitenkin menimme lähemmäs kirkon aukiota, sillä paavi Franciscus puhuikin kirkon vieressä olevan talon ikkuna-aukosta.







Emmehän me puheesta mitään ymmärtäneet, mutta oli silti ikimuistoista käydä seuraamassa puhetta valtavan ihmismassan keskellä. Eipä sitä ihan joka päivä paaviin törmää.

Buon anno 2017!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti