KAIKKI TIET VIEVÄT ROOMAAN(?)

Matkakertomus on pakko aloittaa kliseisellä otsikolla. Luulin jo, ettei toteamus pidäkään minun kohdalla paikkaansa. Ostin lähemmäs 10 vuotta sitten Rooman matkaoppaan, mutta sitten iski matkaopaskirous. Matkaoppaan ostaminen ennen lentojen varaamista koituikin huonoksi onneksi - jouduinkin odottamaan matkan toteutumista vuosikausia. Viime maaliskuulle minulla oli vihdoin Rooman matka varattuna, mutta tapaturman takia en päässytkään reissuun. Jännitinkin joulun jälkeen viimeiseen hetkeen asti, että vieläkö tulee mutkia matkaan. Tapaninpäivän iltana saavuimme kuitenkin Markuksen kanssa Roomaan ja pääsimme Alangia Inn -hotelliin.

Aito italialainen aamupala

Hotellin sijainti oli kerrassaan loistava Vatikaanin puolella. Pääsimme kävellen kaikkialle, minne menimme. Kilometrejä tosin kertyi parhaimmillaan 25 päivässä. Aamiaisella ei tosin pitkälle pötkitty. Hotellimme kustansi meille viereisessä kahvilassa italialaisen aamiaisen, joka sisälsi vaatimattomasti kahvin tai teen ja croissantin.

Espanjalaiset portaat

Kävelipä Roomassa sitten minne tahansa, niin aina kulman takana saattoi odottaa jotain yllättävää. Ensimmäisenä aamuna lähdimme suunnistamaan kapusiinimunkkien kryptaan ja vastaan tuli Espanjalaiset portaat. Emme jääneet kuitenkaan portaita kovin pitkäksi aikaa ihmettelemään, vaan suuntasimme Kapusiinimuseoon ja kryptaan.

Kryptaan päästäkseen on ensin kuljettava museon läpi. Tällä kertaa noudatin kiltisti valokuvauskieltoa, vaikka sormet syyhysivätkin laukussa kameran ympärillä. Krypta oli rakennettu suoran käytävän varrelle niin, että sen varrella pysähdytään ihmettelemään kryptan huoneita. Käytävän toisessa päässä vartija seurasi meitä sen verran tarkkana, etten halunnut valokuvaamisella järjestää itseäni kesken vierailun pihalle.

Mikä sitten kryptassa oli niin ihmeellistä? No, munkkien tekemä taide noin 4000 ruumiin luista. Kurkkaa ihmeessä kuvia, mitä löytyy Googlen kuvahaulla!

Reissun ehkä paras nähtävyys tuli nähtyä ja koettua jo ensimmäisenä aamuna. Itse sijoittaisin kapusiinimunkkien kryptan myös omalla kalmistolistallani ykköseksi ennen Pariisin katakombeja ja Kutna Horan luukappelia.

Kalmiston kulmilla oli opasteet Fontana di Treville, jonne suunnistimme seuraavaksi. Suihkulähde on yksi Rooman suosituimmista nähtävyyksistä ja paikalle oli eksynyt muutama muukin turisti. Suihkulähteestä oli mahdotonta saada kunnollista valokuvaa, mutta olihan se mieletön rakennelma, jota rakennettiin 1700-luvulla 30 vuoden ajan.

Monet turistit heittävät Trevin suihkulähteeseen kolikon, sillä uskomuksen mukaan kolikon heittänyt matkaaja palaa vielä toistamiseen kaupunkiin. Me jätimme kolikot heittämättä, joten Rooman reissu jäänee "vain kerran elämässä" -listalle.

Fontana di Trevi

Suihkulähdettä oli valokuvaamassa muutama muukin turisti

Piazza Venezian lähellä törmäsimme valtavaan rakennelmaan; Il Vittorianoon. Rakennus oli erikoinen nähtävyys Colosseumin ja  Forum Romanumin naapurissa. Rakennus paljastui Italian ensimmäiselle kuninkaalle Vikror Emmanuel II:lle vuonna 1925 valmistuneeksi muistomerkiksi. Antiikin Rooman ihmeiden keskellä Il Vittoriano tuntui aika arvottomalta nähtävyydeltä, vaikka sieltä olikin hienoa näköalat kaupunkiin.

Il Vittoriano

Il Vittorianosta oli komeat näkymät mm. Colosseumille

Olin onneksi lukenut etukäteen netistä, että Forum Romanumille, Palatium-kukkulalle ja Colosseumiin kannattaa ostaa yhteislippu Forum Romanumin sisäänkäynniltä. Colosseumin lippujonot olivat valtavat ja jonotus Forum Romanumilla sujui suhteellisen ketterästi.

Forum Romanum on ajan laskumme alussa ollut politiikan, uskonnon ja kaupan keskus, jonka ympärille Rooma alkoi hiljalleen rakentua. Raunioiden seassa kulkiessa oma mielikuvitus ei riitä kuvittelemaan kiviröykkiöiden ja muutaman pystyssä olevan pylvään kohdalla sitä, millaista Roomassa on ollut 2000 vuotta sitten. Onneksi lukuisat matkamuistomyymälät tarjosivat mielikuvitukselle tukea - ostimme matkamuistoksi kirjan Rooman merkittävimmistä nähtävyyksistä. Kirjassa on valokuvia nykyisistä raunioista ja kuvan päälle voi kääntää kalvosivun, johon on piirretty kaikki ne pylväät, seinät ja katot, joista ei ole enää tietoakaan.

Forum Romanum

Oikealla Septimium Severuksen riemukaari, jonka nimi
lämmittää varmasti jokaisen Harry Potter -fanin mieltä.

Forum Romanumin etäläosassa sijaitsee Palatium-kukkula, josta oli komeat näköalat. Kukkulalla alkoi jo viimeistään tuntua siltä, että onpas tälle reissua nähty jo muutamat rauniot. Raunioita on kaikkialla Roomassa. Tuntui, että joka kadunkulmassa törrötti pystyssä muutama pylväs muinaisjäänteenä jostain keisarien ajan temppelistä. Raunioihin turtui aika nopeaa, eivätkä ne jaksaneet enää parin päivän jälkeen herättää kovin suurta kiinnostusta. Ehkäpä siksikin oli hyvä jättää kolikko heittämättä Trevin suihkulähteeseen.

Rooman yksi hienoimmista nähtävyyksistä oli ehdottomasti Pantheon, joka on parhaiten säilynyt antiikinaikainen taidonnäyte Roomassa. Keisari Hadrianus rakennutti temppelin vuosien 120-124 aikana seitsemälle planeetalle ja niiden jumalille. Nykyisin Pantheon toimii kirkkona. Pantheon oli uskomattoman hieno ja kaunis - ja vitsit sitä kupolin kattoa!

Reissunaisen elämään on ehtinyt jo muutama amfiteatterin raunio mahtua entisissä roomalaisissa kaupungeissa, mutta Colosseum on ollut yksi kaikista odotetuimmista nähtävyyksistä ikinä. Veriset tarinat ja elokuvat gladiaattoreista ovat kiehtovia, ja oli mahtavaa nähdä raunioituneet aitiot ja rappuset, joissa roomalaiset ovat verenhimoisina istuneet odottamassa ilmaisia sirkushuveja.

Palatium-kukkulan vieressä sijaitsee Circus Maximus, antiikin Rooman kilparata, jonka stadion veti aikoinaan 250 000 katsojaa vaunukilpailuja seuraamaan. Kilparadasta on enää jäljellä vain kenttä ja hieman raunioita.

Raunioiden lisäksi Roomassa voi helposti altistua kirkkoähkylle. Kirkkoja on joka paikassa ja ne ovat toinen toistaan mahtavampia ja kullatumpia. Emme pysyneet edes laskuissa kuinka monessa kirkossa piipahdimme reissumme aikana, mutta voin sanoa, että aika monessa!

Yhdessä kirkossa, jossa vierailimme eräänä alkuiltana, sattui olemaan mainos joulukonsertista. Konsertin alkuun oli aikaa vain tunti, joten jäimme lähikulmille kuluttamaan aikaa ja palasimme ilmaiskonserttiin, missä sopraano ja baritoni esittivät muutaman joululaulun sekä klassisia sävellyksiä. Konsertti oli ihan mukava kokemus, vaikkakin kirkko oli kolea kuin mikä ja siellä sai istua kylmissään. Esiintyjilläkin oli talvitakit päällä.

Saimme nauttia elävästä musiikista myös vuoden ensimmäisenä päivänä. Uuden vuoden päivänä Roomassa oli monenlaisi festivaaleja ympäri kaupunkia. Me pysyttelimme suhteellisen lähellä hotelliamme ja kiersimme Tiber-joen varrella törmäten monenlaiseen soittokuntaan.

Kaikki kokemukset eivät mahdu yhteen reissuraporttiin, eikä kaikista hetkistä ole kuvadokumentaatiota. En ottanut yhtään kuvaa viihtyisästä Trasteveren kaupungiosassa, jossa kävimme muutaman kerran kävelemässä ja syömässä. Kuvaamatta jäivät myös italialaiset pizzat, jotka ovat mielestäni italialaisen aamupalan kanssa samaa luokkaa - vaatimattomia. Useissa ravintoloissa oli lounasaikaan edullisia tarjouksia. Noin kympillä sai juoman, pizzan tai pasta-annoksen ja jälkiruuan. Pizzat olivat todella pelkistettyjä ja tilasinkin useammin pastaa.

Lisää raunioita

Tästä kuvasta voisi luulla olevansa Pariisissa Seinen varrella.

Vuoden vaihteen väriloistoja Tiber-joen varrella

Tiber-joen iltavalaistus

Olin ennen reissua varautunut siihen, että Rooma saattaa tuottaa pettymyksen, kun olin odottanut matkaa lähemmäs 10 vuotta. Odotukseni eivät olleet liian korkealla, ja lopputuloksena oli oikein onnistunut reissu. En ehkä halua palata Roomaan toistamiseen, mutta kaupunki on ehdottomasti sellainen, jonne soisin jokaisen reissaajan tien vievän!

Rooman perustajat Romulus ja Remus