LONDON (was) CALLING (again)!

Viime syksyn Nick Caven keikka oli niin loistava, että hänet oli ehdottomasti nähtävä mahdollisimman pian uudestaan. Nick Cave esiintyy kesän aikana Pori Jazzeilla, mutta Porista on mahdotonta saada jazzien aikaan majoitusta. Lontooseen matkustaminen tuntui Poria helpommalta vaihtoehdolta ja hyvältä tekosyyltä matkustaa jälleen kerran saarivaltioon.

Olimme reissussa Markuksen, Päivin ja Masan kanssa - tosin Markus palasi kotiin takaisin sorvin ääreen meitä muita aiemmin. Lontoossa majoituimme tutussa Paddingtonin kaupunginosassa, ABC Hyde Park hotellissa Sussex Gardensilla.

Karhuherra Paddington Paddingtonin alueen puistossa

Sussex Gardens

Itä-Lontoossa järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kymmenpäiväinen All Points East  -tapahtuma, jonka jälkimmäisen sunnuntain pääesiintyjänä Nick Cave & The Bad Seeds oli. Sitä ennen suuntasin kuitenkin lauantaina Markuksen kanssa samaiseen tapahtumaan Victoria Parkiin katsomaan The Nationalia. Bändi ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta keikan aikana vallitsi hieno tunnelma. Kymmenet tuhannet festarikävijät lauloivat bändin mukana hittibiisejä alusta loppuun.

Kippis kesän ensimmäisten festareiden kunniaksi!

The National

Sunnuntaina suuntasimme koko porukalla Victoria Parkiin. Sunnuntai oli loppuunmyyty ja paikalla oli 40 000 festarikävijää. Valtavasta kävijämäärästä huolimatta järjestelyt toimivat hyvin; vessoja, juoma- ja ruokakojuja oli alueella runsaasti, eikä mitään älyttömiä jonoja päässyt tapahtuman aikana syntymään. Tapahtuman jälkeen oli tosin ryysistä 40 000 hengen pyrkiessä ulos alueelta.

Upea festarimiljöö Victoria Parkissa

Lontoon festareilla oli erilainen meininki, mitä Suomessa

Reissulaiset

Päälavalle nousi ennen Nick Cavea 71-vuotias Patti Smith. Oli hienoa päästä näkemään hänet livenä!

Nick Caven keikka oli yhtä intensiivinen, kuin viime syksynä koettukin. Settilista oli onneksi jokseenkin erilainen. Oli yllätys, kun Wild Rose eli Kylie Minogue nousi Nick Caven kanssa lavalle!

Musiikkielämykset jatkuivat festariviikonlopun jälkeenkin. Minulla on ennestään takana kymmenen Lontoon reissua, mutta häpeäkseni tunnustan, etten ole käynyt Lontoossa teattereissa tai musikaaleissa. Halusin vihdoinkin päästä Lontoossa musikaaliin ja ajattelin, ettei yli 25 vuotta pyörinyt Oopperan kummitus voisi olla huono valinta Her Majesty's Theatressa.

Menimme musikaaliin Markuksen kanssa. Teatteri oli upea, mutta parven penkit olivat todella ahtaat. Joiduimme istumaan jalat tiiviisti kiinni parven reunassa. Musikaali itsessään oli upeasti toteutettu, vaikka teemabiisiä lukuunottamatta emme hirveästi musiikista nauttineetkaan.

Etukäteen mietin, että ovatkohan kaikki muut musikaalivieraat pukeutuneet hienosti iltapukuihin, mutta suurin osa yleisöstä oli tavallisia turisteja eli oma vaatetus lenkkareiden kera oli aivan nappisuoritus. Muutenkaan teatterissa ei turhaan hienosteltu, sillä väliajalla jäätelömyyjät kiersivät katsomoita. Tai ehkä kahvi ja konjakki on jo "so last season". Haluan ehdottomasti seuraavallakin Lontoon reissulla johonkin musikaaliin!

Markuksen lähdettyä kotiin lähdin Päivin ja Masan kanssa Pohjois-Lontooseen Hampsteadiin. Hampsteadissa unohtui, että olemme edelleen Lontoossa, sillä miljöö muuttui siellä täysin erilaiseksi. Menimme ensimmäisenä uskomattoman upeaan Waterlown puistoon. Kehtaisin väittää, että Hyde Park jää puistovertailussa toiseksi!

Puistosta jatkoimme Highgaten hautausmaalle. Hautausmaa jakaantuu länsi- ja itäosaan. Länsiosaan pääsee vain opastetuille kierroksille, mutta itäosaa pääsi kiertämään omatoimisesti. Hautausmaalla oli upeita veistoksia ja luonto oli ottanut haltuunsa useita vanhoja hautakiviä verhoten niitä oksilla ja kasvustollaan.

Hautausmaalta matkamme jatkui seuraavaan puistoon, Hampstead Heathiin. Puiston kukkulan päällä näköalapaikka, josta näimme kauas Lontoon keskustan pilvenpiirtäjiä ja Saint Paulin katedraalin kupolin. Puistosta jatkoimme vielä matkaa Hampsteadin kaupunginosan kujille ja kaduille. Tykkäsimme!

Lontoossa tuli kuljettua tutuillakin kulmilla. Oxford Streetiä tuli kuljettua edestakaisin ja tälläkin matkalla oli pakko käväistä Camden Townissa kiertämässä. Mitään en ostanut, mutta silti on mukava katsella, millaista tarjontaa kojuissa on.

Viimeisenä päivänä lähdin omille teilleni ja suuntasin Tate Moderniin. Se on yksi Lontoon suosikkimuseoistani, sillä moderni taide kiehtoo minua erikoisuudellaan enemmän kuin klassinen taide. Samalla reissulla oli mukava kiertää Thamesin etelärantaa pitkin Southbankin alueella. Käveltyjä kilometrejä kertyikin ihan mukavasti tälläkin reissulla.

Robert Indiana: LOVE Red Violet

Victor Vasarely: Supernovae

Tapaamispaikka museon alakerrassa. 

Kiitos Lontoo jälleen kerran! Et ole pettänyt meitä vielä koskaan, vaan aina on ihana palata tutuille kulmille, mutta samalla kokea jotain uutta!