Opiskelijani valmistuvat 20.11. ja olen ollut hämilläni, että miten he voivat osallistua opetukseeni vielä senkin jälkeen. Valmistumisen jälkeen he ovat edelleen koululla ja he alkavat lukemaan loppukokeisiin, jotka ovat joulukuussa. Tämä menee yli ymmärrykseni, mutta ehkä minun ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään.
Opetuksen yhtenä isona haasteena on kielimuuri. Kun pyydän opiskelijoilta kirjallista palautetta opetuksestani, niin suurin osa väittää ymmärtävänsä opetukseni sisältöä ja minun englantiani, mutta huomaan silti opettaessani, ettei palaute vastaa täysin todellisuutta. Olen ratkaissut ongelman siten, että oppitunnin alussa käyn läpi teoriaa, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmätyön ja keskustelevat swahiliksi. Muistiinpanot tehdään kuitenkin englanniksi, että pystyn seuraamaan opiskelijoiden pysyvän asiassa. Onneksi yleensä aina ryhmässä on myös joku, jolla on kohtalainen kielitaito ja aina joku pystyy tulkkaamaan muille, mikä on homman nimi. Ikävä kyllä kyseessä on aina tytöt, joilla on heikompi englannin kielitaito, mutta ei se suju kaikilta nuorilta miehiltäkään.
Yllättäviä havaintoja opetuksessa on ollut, että vaikka osa opiskelijoista tuleekin myöhässä tunneille, niin silti heillä ei ole kiire tunnilta pois. Välillä opiskelijat saattavat istua luokassa varttitunninkin ylimääräistä viimeistelemässä ryhmätöitä ja joudun toisinaan häätämään heidät luokasta ulos, että seuraava ryhmä pääsee aloittamaan. Olen tottunut, että minua kutsutaan nimellä "madam" ja usein tuntien päätteeksi opiskelijat huikkaavatkin minulle "thank you madam". En usko, että opiskelijat kiittävät opettajaa tuntien päätteeksi suomalaisissa ammattioppilaitoksissa!
Ryhmätyön aika |
Haen joka aamu lukitusta varastosta projektorin ja läppärin opetustani varten |
Välillä pitää tarkistaa, miten ryhmätyöt sujuvat |
Jospa pian päästään esittämään ryhmätyöt. Ryhmän ainoa mies joutuu taas luokan eteen tyttöjen patistamana. |
Ainakin osa opiskelijoista vaikuttaa todella motivoituneilta ja olin yllättynyt, kun he halusivat hoitaa erään tehtävänannon viikonlopun aikana, vaikka sanoin, ettei siihen tarvitse tuhlata aikaa viikonloppuna. Valmistelemme opiskelijoiden kanssa projektityötä eli juhlia katulapsikeskuksen lapsille ja olin yllättynyt, että melkein kaikki opiskelijat olivat halukkaita osallistumaan projektityöhön, vaikka juhlat tulevatkin olemaan lauantaipäivänä. Ikävä kyllä projektiryhmäläisten määrää oli pakko rajoittaa ja pyysinkin projektipäälliköitä valitsemaan sopivimmat ja motivoituneimmat henkilöt mukaan projektiin. Olin yllättynyt, että projektipäällikköopiskelijat jopa kävivät läpi läsnäololistoja ja pohtivat myös läsnäolon perusteella ketä projektiryhmään tulisi valita.
Odotan mielenkiinnolla, miten ensi viikolla järjestettävä projekti tulee käytännössä onnistumaan. Toivottavasti juhlat tuovat paljon iloa katulapsien lisäksi myös opiskelijoille, sillä myös he ovat juhlat ansainneet. Monesti ajattelen, että safariviikonloppu on ollut parasta Tansanian matkassani, mutta ehkä kuitenkin valitsen minun opiskelijat. Haasteista huolimatta suurin osa opiskelijoista on mahtavia tyyppejä ja onneksi olen saanut mahdollisuuden päästä opettamaan heitä, vaikka opiskelijat valmistuvatkin kesken kaiken!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti