lauantai 1. marraskuuta 2014

KOLMAS JA VIIMEINEN SAFARIPÄIVÄ: TARANGIRE

Kolmantena ja viimeisenä safaripäivänämme lähdimme liikkeelle toiveikkain mielin. Tansaniassa käytetään nimitystä "big 5" viidestä villieläimestä, joiden metsästäminen jalkaisin on lähes mahdotonta - elefantista, puhvelista, sarvikuonosta, leijonasta ja leopardista. Nykyisin nimitys on yleistynyt matkaoppaiden käytössä ja monien safarilaisten tavoitteena onkin bongata "big 5". Olimme ehtineet nähdä leopardia lukuunottamatta kaikki muut "big 5":n eläimet. Tarangiren kansallispuistossa tiedetään olevan leopardeja, mutta niiden näkeminen on harvinaista. Kuinkas sitten kävikään?

Tarangire on kuivaa metsää
Alkumatkasta tuntui, että asuukohan puistossa ollenkaan eläimiä.
Apinanleipäpuu
Ajelimme hiekkateitä pitkin
Tarangiressä asusteli useita korppikotkia

Kolmantena päivänä alkoi jo reissuväsymys painaa ja jos näimme jossain etäämmällä seeproja tai elefantteja, niin ne eivät jaksaneet meitä enää hirveästi kiinnostaa. Jännää, miten pian eläimistä tuli jo niin arkisia. Tosin asiaan vaikuttaa varmasti sekin, että näimme edellisenä päivänä Ngorongorossa laumoittain seeproja, joten onko ihmekään, jos Tarangiressä muutaman seepran näkeminen etäältä ei jaksa niin hirveästi hetkauttaa! Ngoronrogon ja Tarangiren eläimissä oli kuitenkin se ero, että Ngorongorossa olevat eläimet asuvat siellä yleensä pysyvästi, mutta Tarangiressä nähdyt eläimet ovat yleensä matkalla jonnekin, eivätkä ne ole yhtä tottuneita autoihin ja ihmisiin, kuin Ngorongoron eläimet, eivätkä eläimet siksikään liikkuneet lähellä autoja.

Safareiden yhteydessä puhutaan "game drivesta" ja viimeisenä päivänä saimme kokea, mistä on kyse. Näimme leijonan vaanivan lähistöllä ja kun leijona päätti vaihtaa paikkaansa, niin oppaamme peruutti ja lähti kaahaamaan parempaan paikkaan, josta näkisimme leijonan. Leijonan epäonneksi kaahailumme säikäytti leijonan lounaan eli antiloopin tiehensä. Harmi myös meidän kannalta, sillä olisi ollut mahtavaa nähdä luonnossa leijona saalistamassa!

Tarangiressä oli useita kirahveja
Tarangire-selfie. Edellispäivästä viisastuneeta suojauduin
vaatteilla auringolta.
Kuivaa, karua maisemaa elefantin kakan kera.
Pikkuruinen dikdik -antilooppi
Maasaikirahvi
Kirahviperhe
Leijona miettii, mitä söisi lounaaksi
Elefantit saavat oppaan mukaan imettyä kuivuneen
joen hiekan alta vettä
Elefanttiemo poikasen kanssa
Jonkin sortin antilooppeja

Ajelimme ristiin ja rastiin Tarangireä ja jossain vaiheessa näin pitkän hännän vilahtavan hiekkakasan taakse. Olin toiveikas, että eläin olisi ollut leopardi, mutta eläintä ei näkynyt hännän vilahduksen jälkeen. Vähän myöhemmin ajoimme takaisin samoille kulmille ja opas näki leopardin puussa! Leijonat olivat ajaneet leopardin puuhun ja leopardi piileskeli oksien seassa leijonan päivystäessä puun juurella. Jossain vaiheessa leijona kyllästyi päivystämiseen, mutta leopardi jatkoi piileskelyään. Olimme onnellisia, että meillä on niin hyvä tuuri, että onnistuimme näkemään koko "big 5":n eläinkaartin!

Löydätkö leopardin oksien seasta?
Leopardista oli mahdotonta ottaa onnistunutta kuvaa,
mutta tässä kuitenkin todistusaineistoa, että siellä se on!
Leijonaperhe ruokailemessa pienen pennun kanssa.
Naarasleijonat ruokailevat aina ensin ja jos heiltä jää ruokaa
yli, niin urokset voivat syödä loput.
Antilooppi
Tarangiren joki oli lähes kuiva tähän aikaan vuodesta
Lähes kuivunut joki kerää silti eläimiä ympärilleen
Kuningaskalastaja
Valtava gnu-lauma kulki ohitsemme
Sama porukka
Etualalla sakaali poikasensa kanssa ja
taka-alalla elefantteja
Tarangiren joki
Eläimet kerääntyvät joelle juomaan
Sama näkymä vähän lähempää
Tämmöisiä lippuja näkyi kaikissa puistoissa
ja oppaamme kertoi niissä olevan myrkkyä
tsetsekärpästen eliminointiin

Olen todella tyytyväinen kolmen päivän safariin. Oli hienoa nähdä kolme hyvin erilaista puistoa kaikkine mahtavine eläimineen! Suosikkini oli Ngorongoro, sillä kraatteri oli jo itsessään nähtävyys ja siellä näimme eniten eläimiä. Hyvänä kakkosena tulee Lake Manyara, sillä puisto viehätti rehevyydellään, jota en ole paljon Tansaniassa nähnyt. Tarangire oli myös mielenkiintoinen paikka karuudestaan huolimatta. Jos vielä joku päivä matkustan Tansaniaan, niin silloin suuntaan Serengetiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti