ALKU AINA HANKALAA?

Tansanian reissuni päätarkoituksena on ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelu. Olen tehnyt Tanzania Volunteersin kautta harjoittelusopimuksen valtion omistaman ammattikoulun Vocational Education and Training Authorityn eli VETAn kanssa. Harjoittelusopimuksen mukaan seuraan opetusta kahden ensimmäisen viikon ajan ja sen jälkeen opetan seuraavat kuusi viikkoa. Listasin hakemuksessani useamman aiheen vaihtoehdoksi, mitä voisin VETAlla opettaa ja sain vastaukseksi, että voin opettaa kaikkea luettelemaani. Kuuteen viikkoon on mahdotonta sisällyttää kovin montaa aihetta ja ehdotinkin ensimmäisenä harjoittelupäivänäni, että voisin opettaa projektin hallintaa.

Ensimmäinen harjoittelupäiväni ei ollut maanantai, kuten oli sovittu, sillä osa muslimeista juhli maanantaina juhlaa, jota osa oli juhlinut sunnuntaina. Yksi päivä sinne tai tänne - minut vietiin tiistaiaamuna oppilaitokseen, missä oppilaitoksen johtaja otti minut vastaan. Hän sanoi, ettei heidän opetussuunnitelmaan kuulu projektin hallinta, mutta voisin silti opettaa sitä viimeisen vuosikurssin opiskelijoille, jotka valmistuvat joulukuussa.

Olin ensimmäiset kaksi päivää englannin opettajan seurassa. Minulle paljastui, että VETAn päiväopiskelijat ovat lomalla ja he saapuvat kouluun vasta seuraavan viikon keskiviikkona. Olen siis aloittanut harjoitteluni 1,5 viikkoa liian aikaisin. Tanzania Volunteers järjestö oli monta kertaa tarkistanut VETAlta, ettei koululla ole lomia harjoitteluni kanssa päällekäin. Yritän nyt sitten hyödyntää aikani selvittämällä mahdollisimman paljon koulun toimintatapoja ja seuraan englannin kurssilaisia, vaikka en heitä tule opettamaankaan. Englannin kurssilaiset ovat iltaopiskelijoita, jotka opiskelevat päivisin päiväopiskelijoiden ollessa lomalla. Englannin opettajan mukaan viimeisen vuosikurssin opiskelijat puhuvat ja ymmärtävät sujuvasti englantia, vaikka havainnoimassani ryhmässä kaikilla ei ehkä vielä kieli kovin sujunut. Eräs opiskelija tervehti minua aamupäivällä sanoen "Good evening" ja hän innokkaasti muodosti "an" artikkelia käyttävän lauseen "Maria is an eating mango." - eli näillä mennään!

Luokkahuoneet ammottavat toistaiseksi tyhjyyttään

Tässä luokassa on tietokoneitakin

Oho! Oikein litteät näytöt. Koneissa on Windows 7
käyttöjärjestelmä ja MS Office 2007. 

Opettajanhuone, joka muistuttaa enemmän varastoa.

Jeesus tuntuu olevan läsnä kaikkialla Tansaniassa.
Voi, kun rukouksiin vastattaisiin ja Jeesus antaisi
ruokaa Afrikan nälkää näkeville lapsille!

Koulussa on tällä hetkellä meneillään kolmen päivän mittaiset pääsykokeet. Kuka tahansa on tervetullut osallistumaan pääsykokeisiin ja valitut aloittavat opintonsa tammikuussa. Opiskelijoita otetaan n. 30 per linja. Olen ehtinyt tutustua puu-, mekaniikka- ja sähköalan opetustiloihin englannin opetustilan lisäksi. Sähköpuolen opiskelijat tekevät mm. paikalliselle ruumishuoneelle ruumiiden säilytyskaappeja.

Life skills eli elämäntaitojen oppikirjan sisällysluetteloa.
On tietenkin hyvä, että oppilaitoksissa opetetaan mm. seksuaali-
valistusta, mutta ehkä sen pitäisi tapahtua aikaisemmin kuin
täysikäisille amislaisille?

Oppikirjoja opettajanhuoneen pöydällä. Ainakaan englannin
tunneilla ei ole oppikirjoja käytössä, kun koululla ei ole
niihin varaa. Opiskelijat kopioivat vihkoihin kaiken sen, mitä
opettajat kirjoittavat taululle.

Moshissa on paljon myös yksityisiä ammattioppilaitoksia, mutta ne ovat kalliita, eikä opetus ole niissä aina laadukasta. Paikalliset arvostavat VETAa oppilaitoksena ja se on myös edullinen. Lukuvuosimaksu on noin 80 USD ja jos oppilas asuu koulun asuntolassa, niin hinta on puolet suurempi, mutta silti kohtuullinen.

Tyttöjen asuntolan edessä on pyykit kuivumassa.

Koska oppilaitos on valtion rahoittama, niin koulun puitteet ovat alkeelliset, eikä rahaa ole viimeisimpiin hienouksiin. Opettajat käyttävät liitu- ja fläppitauluja. N. 550 opiskelijan oppilaitoksessa on kaksi tai kolme projektoria, joista en toistaiseksi ole törmännyt yhteenkään. Odotankin mielenkiinnolla, että joudunko käyttämään liitutaulua opetuksessani. Kaikissa tietokoneluokissa ei ole internettiä ja opettajat joutuvat käyttämään omia modeemeja. 

Ruotsalaiset ovat rakentaneet oppilaitoksen vuonna 1983.

Koulualue muodostuu lukuisista pienemmistä rakennuksista.

Kulkureitit ovat kapeita ja niiden vierellä on syvät ojat.

Rakennusten välissä kulkee vähän leveämpi käytävä.

Koulupäivä alkaa klo 7:30 ja päättyy 15:30. Taukoja ei varsinaisesti ole, ei edes lounastaukoa. Oppitunnit ovat 90 minuutin mittaisia. Opetussuunnitelmaa en ole saanut käsiini, mutta olen mielenkiinnolla selannut kurssisuunnitelmia, joissa määritellään hyvin tarkkaan, mitä tunneilla tulee käsitellä ja miten aihetta voidaan lähestyä.

Valtion omistama oppilaitos on tehnyt kaikkiin
oppiaineisiin tarkan kurssisuunnitelman.

Kurssisuunnitelmissa käydään hyvin tarkkaan läpi
oppituntien tavoitteet ja miten aihetta voidaan opetuksessa lähestyä.

Viimeisimmän tiedon mukaan tulen opettamaan kaikkia viimeisen vuosikurssin opiskelijoita. En vielä tiedä tarkkaaa määrää ja todennäköisesti saankin tietää tarkemman määrän vasta sitten, kun opiskelijat saapuvat tunneilleni. Opetan ilmeisesti noin viittä eri ryhmää. Kiirettä tulee pitämään ja mietin, että missähän välissä opettaja ehtii hengähtää, kun oppitunnit ovat pitkiä, eikä tauoista ole tietoa? Pitäisiköhän alkaa suunnittelemaan ryhmätöitä? Niin taidan tehdä!