MATERUNIN KYLÄN KAHVITILA JA VESIPUTOUS

Lauantaina lähdimme retkelle Materunin kylään. Kylä kohoaa 1500 metriä meren pinnan yläpuolelle ja ajelimme hitaasti kapeaa tietä ylöspäin. Matkan varrella oli köyhiä kyliä pienine kauppoineen ja vaatimattomine asuinrakennuksineen. Olimme juuri päässeet Materunin kylään, kun automme hajosi ja alkoi savuamaan. Onneksi olimme lähellä määränpäätämme ja jatkoimme jalkaisin kohti luomutilaa, jossa tuotetaan arabicakahvia.

Ajomatkalla tuli vastaan monenlaista kulkijaa

Matkan varrella oli pieniä kauppoja

Tiet olivat kapeita hiekkapolkuja

Tervetuloa Materunin kylään!

Auto hajosi kesken matkan...

...ja sitten jatkettiin matkaa jalkaisin.

Kylän lapset ihmettelivät valkonaamoja...

...ja toivoivat varmaan saavansa lahjoituksia tai rahaa.

Ohi kulki myös kaksi miestä lehmäparan kanssa.

Kahvitilalla meille kerrottiin tansanialaisen kahvin historiasta. Saksalaiset ovat aikoinaan tuoneet kahvipuita Etiopiasta Tansaniaan ja kaikki tansanialaiset kahvipavut ovat arabicaa. Tarinan mukaan vuohien paimentaja alkoi ihmetellä, kun vuohet eivät nukkuneet ollenkaan ollessaan tietyllä laitumella. Toisella laitumella ollessaan vuohet puolestaan nukkuivat öisin. Paimen hoksasi, että vuohet ovat syöneet kahvipuun papuja ja koska vuohet eivät sairastuneet papuja syötyään myös paimen päätti kokeilla niitä. Vuohipaimen piti kahvipavun makeasta mausta ja huomasi samalla, että hän jaksaa kofeiinin avulla valvoa pidempään. Myöhemmin paimen kokeili toisiko pavut makua kuumennettuun veteen. Kerran vesi unohtui papuineen nuotiolle ja koko vesi haihtui liekkien leimussa pois padasta. Samalla pavut paahtuivat ja paimen huomasi, miten mahtava tuoksu paahdetuista pavuista syntyi. Hän päätti keittää paahtuneita papuja vedessä ja näin kahvi sai alkunsa.

Termi arabica puolestaan on saanut alkunsa siitä, kun arabialaiset hakivat aikoinaan orjia Afrikasta ja he joivat matkoillaan paljon kahvia pysyäkseen paremmin hereillä. Tarinoiden totuudenperästä en tosin mene takuuseen! Kysyin mitä tahansa asiaa paikallisilta, niin kuulen aina eri ihmisiltä erilaisen vastauksen.

Kahvipuun kukintaa. Kukat tuoksuivat jasminille.

Punaiset kahvin marjat ovat valmiita poimittaviksi

Hillborn Organic Coffee

Kahvin valmistus alkaa laittamalla kahvin marjat ensin myllyyn, joka irrottaa hedelmälihan pavun ympäriltä. Kuoret tippuvat maahan ja pavut vierivät vesikulhoon. Käyttökelpoiset pavut uppoavat kulhon pohjalle ja pilaantuneet pavut jäävät kellumaan veteen. Kuivat kuorelliset pavut laitetaan isoon puumaljaan ja ne niitä murskataan paksulla puukepillä, jotta papujen kuoret irtoavat.

Ensimmäisenä jaotellaan hyvät ja käyttökelvottomat pavut

Kuorellisia kahvipapuja

Kuorien erottelua pavuista

Kuoret ovat irronneet pavuista

Kuorien ja papujen sekoitus nostetaan matalaan koriin, jota heilutellaan niin kauan, että kuorien palat lentävät korista. Seuraavaksi siivotut pavut laiteaan nuotiolle kulhoon ja niitä sekoitetaan lähes koko ajan. Papujen annetaan paahtua nuotiolla kunnes ne ovat lähes mustia. Seuraavaksi papujen annetaan jäähtyä jonkin aikaa.

Kuoret lähtivät papujen seasta helposti koria heiluttemalla

Pavut paahtuvat tulikuumassa astiassa

Papuja pitää hämmentää paahtamisen aikana

Paahdettujen papujen annetaan jäähtyä hetken

Paahdetut ja jäähtyneet pavut jauhetaan paksun puukepin avulla jauheeksi, jonka jälkeen jauhe kaadettiin nuotiolla kiehuvan veden sekaan. Kahvin annettiin porista nuotiolla lähes rauhassa, mutta loppuvaiheessa kahvia hämmennettiin muutamaan otteeseen. Seuraavaksi kahvi valutettiin siivilän läpi ja se oli valmista nautittavaksi. En yleensä juo ikinä kahvia, mutta puoli kupillista luomukahvia maistui erinomaiselta sokerin kera. Liekö kahvin makuun vaikuttanut ympäristö ja mukava tunnelma?

Käytimme lapsityövoimaa papujen jauhamiseen

Jauhetun kahvin annettin poreilla kuumassa vedessä

Lopuksi vähän hämmennettiin

Ja viimeiseksi kahvi siivilöitiin

Kippis!

Kahvikierroksen jälkeen jatkoimme matkaa Materunin vesiputoukselle. Patikointi kesti reilun puolituntia ja loppumatkasta meinasi olla puhti poissa, kun nousimme ylemmäs kohti vesiputousta. Maisemat matkan varrella olivat uskomattoman komeat!

Materunin vesiputous oli upea, mutta siitä oli vaikea saada kunnolista kuvaa. Pääskyset lentelivät vesiputouksen vierellä. Rinteillä on kuulemma usein pieniä apinoita, mutta niitä ei tällä kertaa näkynyt. Muut retkeläiset uskaltautuivat uimaan jääkylmään veteen, mutta minä halusin jäädä tällä kertaa rannalle.

Kotimatkalla jouduimme liikenneruuhkaan. Liikenneruuhka johtui hääkulkueesta, joka muodostui lukuisista autoista, jotka ajoivat hitaasti tööttäillen. Oli mielenkiintoista nähdä kulkue - enpä ole aiemmin törmännyt pakettiauton lavalla matkaavaan ja soittavaan hääorkesteriin! (Kuvat lainattu Lauralta.)

Liikenneruuhkassa ei paljon liikennesäännöistä välitetty.
Tämä katu on oikeasti kaksikaistainen ja kaksisuuntainen.

Sulhanen ajoi autolla ja bestman sekä morsiusneito
istuivat takapenkillä. 

Orkesteri soitti ja matkusti pakettiauton lavalla.

Retken päätteeksi menimme "kotona" saunaan. Pihallamme on suomalaistyylinen puusauna, jonne oli mukava mennä hikoilemaan hikoiltuamme ensin vesiputouksilla. Ikävä kyllä saunassa oli melko savuista ja silmiä meinasi kirvellä, mutta oli silti mukava löylytellä eucalyptyksen tuoksuisella löylyvedellä. Poimimme eucalyptyksen lehtiä mukaan vesiputousreissulta ja saimme ihanan saunatuoksun. Olipa todella mukava ja monipuolinen päivä!

Takapihan puusauna